Perheterapian merkitys traumaattisten kriisien jälkeen
Perheterapian merkitys traumaattisten kriisien jälkeen – mitä tutkimukset kertovat? Vakavan traumaattisen kriisin jälkeen sekä yksilöiden että heidän läheistensä tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Perheterapeuttinen lähestymistapa tarjoaa vaihtoehdon yksilöterapialle ja voi tuoda merkittäviä hyötyjä niin inhimillisestä, perhesysteemisestä kuin julkisen talouden näkökulmasta. Tässä artikkelissa syvennymme perheterapian mahdollisuuksiin ja tutkimusten osoittamiin etuihin.
Inhimilliset ja psykososiaaliset hyödyt
Perheterapia luo turvallisen tilan, jossa perhe voi käsitellä yhdessä kriisin tuomia haasteita. Tämä lähestymistapa tukee perhesuhteita ja auttaa yksilöitä selviytymään traumaattisista kokemuksista.
Perhesiteiden vahvistaminen: Perheterapeuttiset interventiot tukevat perheen sisäistä dynamiikkaa ja edistävät emotionaalisten siteiden vahvistumista. Tutkimusten mukaan perheterapia auttaa lievittämään yksilöllistä kuormitusta ja vahvistaa perheen kykyä käsitellä kriisin vaikutuksia yhdessä.
Lapsen näkökulman huomioiminen: Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on keskeistä perheterapiassa. Lapset saavat mahdollisuuden tuoda esille kokemuksiaan turvallisessa ympäristössä, mikä lisää heidän kuulluksi tulemistaan ja vähentää syrjäytymisen tunnetta.
Vaikutukset perhesysteemille
Perheterapia voi toimia sekä ennaltaehkäisevänä että pitkäaikaisia vaikutuksia luovana työkaluna perhesysteemin toimivuuden parantamisessa.
Kriisien ennaltaehkäisy: Yhteisölliset interventiot auttavat ehkäisemään ongelmien syvenemistä ja vähentävät perheiden sisäisiä konflikteja. Tämänkaltaiset toimet voivat estää kriisien kärjistymistä ja tarjota kestäviä ratkaisuja.
Pitkän aikavälin hyvinvointi: Rakentamalla vahvemman perhedynamiikan perheterapia luo pohjan jokaisen perheenjäsenen henkiselle hyvinvoinnille. Tutkimuksissa on todettu, että hyvinvoivat perhesuhteet parantavat sekä yksilöiden että perheen kokonaisvaltaista toimintakykyä.
Julkisen talouden näkökulma 
Perheterapialla on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kustannustehokkuus ja julkisten resurssien parempi kohdentaminen ovat keskeisiä tekijöitä.
Kustannustehokkuus: Perheterapia voi vähentää kalliimpien palveluiden, kuten sairaalahoidon tai huostaanottojen, tarvetta. Tämä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon paitsi perheille myös julkisen sektorin näkökulmasta.
Sosiaalisten kustannusten vähentäminen: Yhteisölliset tukipalvelut, jotka auttavat perheitä palautumaan kriisistä, voivat estää pitkäaikaisia sosiaalisia ongelmia ja siten säästää merkittävästi resursseja.
Ehdotuksia ja malleja
”Avoin dialogi” -malli, joka on kehitetty Suomessa, korostaa dialogisuutta ja yhteisöllisyyttä kriisien käsittelyssä. Mallin tulokset ovat lupaavia, ja sen käyttöä on laajennettu myös muihin maihin.
Norjan perheiden hyvinvointipalvelut tarjoavat esimerkkejä siitä, kuinka perheterapian ja yhteisöllisten interventioiden yhdistäminen voi tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä perheille että yhteiskunnalle.
Perheterapian merkitys traumaattisten kriisien jälkeen – mitä tutkimukset kertovat
Perheterapeuttinen lähestymistapa traumaattisten kriisien jälkeen ei ole vain yksilöiden hyvinvoinnin parantamista, vaan se voi myös vahvistaa perhesysteemiä ja säästää yhteiskunnallisia resursseja. Tutkimukset osoittavat, että perheterapialla on tärkeä rooli sekä lyhyen että pitkän aikavälin kriisienhallinnassa. Panostamalla perhekeskeiseen tukeen voimme rakentaa vahvempia perhesuhteita ja parempaa tulevaisuutta.
Lähteitä:
Inhimilliset ja psykososiaaliset hyödyt
Flam, A. M., & Handegård, B. H. (2015). Where is the child in family therapy service after family violence? A study from the Norwegian Family Protection Service. Contemporary Family Therapy, 37(1), 72–87. https://doi.org/10.1007/s10591-014-9323-5
Vaikutukset perhesysteemille
Kojan, B. H. (2011). Norwegian Child Welfare Services: A Successful Program for Protecting and Supporting Vulnerable Children and Parents? Australian Social Work, 64(4), 443–458. https://doi.org/10.1080/0312407X.2010.538069
Julkisen talouden näkökulma
Barboza, M., Marttila, A., & Kulane, A. (2021). Contributions of Preventive Social Services in Early Childhood Home Visiting in a Disadvantaged Area of Sweden: The Practice of the Parental Advisor. Qualitative Health Research, 31(8), 1380–1391. https://doi.org/10.1177/1049732321994538
Ehdotuksia ja malleja
Seikkula, J., & Arnkil, T. E. (2006). Open Dialogue in Psychotherapy and Family Therapy. Cambridge University Press.
Svenlin, A.-R., & Lehto-Lundén, T. (2023). Respite Care from the Child’s Perspective – The Support Family Intervention in Finland. Adoption & Fostering, 47(2), 138–156. https://doi.org/10.1177/03085759231176566
Ritva Huusko
Perheterapeutti
