Miksi puoliso on vetäytyvä varsinkin riitatilanteissa ja miten sellaisesta vuorovaikutuksesta pääsee eroon?
Vastaanotolleni tulee pariskunta ja nainen kertoo ihmettelevänsä, miksi mies vetäytyy jatkuvasti tilanteissa. Hän on huolissaan ja pelkää, että mies on masentunut.
Pohdimme asiaa, missä tilanteissa tämä näyttäytyy vahvimmin? Vaimo kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan puoliso on vetäytyvä aina tilanteissa, joissa on pienikin riidan mahdollisuus. Mies kertoo ajattelevansa, että kun hän vetäytyy niin silloin ei ainakaan tule riitaa. Vaimo kertoo, että tuo tapa aiheuttaa hänessä aivan valtaisan raivon.
Miksi näin tapahtuu?
Kun koemme uhkaa, aktivoituu meissä puolustusmekanismit. Uhkan tulkinta on aina subjektiivinen, ja jokainen tulkitsee asioita omista lähtökodistaan. Uhkan tulkintaan vaikuttaa mm. oma historia, se minkälaisessa perheessä olemme kasvaneet ja minkälainen parisuhdehistoria meillä on.
Hermoverkostomme aktivoituvat eri tavalla. Kun esimerkkitapauksessa vaimo aloittaa keskustelun tai vaatimuksen jostakin asiasta, se aktivoi miehessä puolustusreaktion. Puolustusreaktioita voivat olla taistelu, pakeneminen tai vetäytyminen. Tässä tapauksessa miehessä aktivoituu vetäytyminen. Se, mikä reaktio meissä kulloinkin aktivoituu, ei ole oma valinta. Nämä reaktiot ovat jo varhaisessa vaiheessa kehitystämme meihin koodattuja selviytymisreaktioita. Ne ovat pitäneet ihmiset hengissä tilanteissa, joissa uhka on ollut vaikkapa vastaantuleva karhu metsässä.
Kun parisuhteessa on muodostunut tietynlainen vuorovaikutuskuvio, niin useasti vastareaktiot toimivat jo hyvinkin nopealla automaatiolla. Jos kummankin puolison mielessä on oletuksia siitä, miten vuorovaikutustilanne tulee menemään, nämä ohjaavat myös puolisoiden toimintaa vuorovaikutustilanteissa.
Miten pääsemme pois tämänkaltaisesta vuorovaikutuksesta ?
Tärkeää olisi ensimmäiseksi oppia tunnistamaan parisuhteessa olevan vuorovaikutuskuvio. Kun tämä on tullut tietoisuuteen, sitä voidaan muuttaa.
Seuraava askel on oppia tunnistamaan omat reaktionsa. Mistä tunnistat, että sinua alkaa suututtamaan tai huomaat alkavasi vetäytymään? Kun löydät tämän kohdan itsestäsi niin voit tehdä asioita, joilla voit rauhoittaa tai aktivoida omaa hermostoasi. Ylivireydessä olevan puolison tulisi rauhoittaa itsensä ja puolison, joka on alivireydessä, tulisi aktivoida itseään. Alivireydessä olevan puolison itsensä aktivointi on useasti hankalampaa kuin ylivireydessä olevan puolison rauhoittuminen.
Kun molemmat puolisot ovat päässeet takaisin optimaaliseen vireystilaan, voi olla mahdollista puhua asiasta asiana. Vaatii useasti paljon harjoittelua, jotta jo pitkälle automatisoitu molempien osapuolien reagointi saadaan poikki, mutta se on kuitenkin mahdollista. Siinä voi auttaa vakauttava pariterapia, jossa keskitytään vuorovaikutuksen hankaliin hetkiin ja harjoitellaan, miten ne saadaan muutettua. Vakauttavaan pariterapiaan on mahdollisuus saada myös Kelan tukea, joka voi turvata riittävän pitkän terapiaprosessin.
Olethan tietoinen, että pariterapiaa voidaan saada myös turvallisesti etänä. Varaa ensimmäinen aika jo tänään, niin voitte vapautua hankalasta vuorovaikutuskuviostanne nopeammin.
Blogitekstin kirjoittaja
Tarja Södergård
Vakauttava pari- ja perhepsykoterapeutti
Psykoterapeutti
