Miksi puoliso on vetäytyvä varsinkin riitatilanteissa ja miten sellaisesta vuorovaikutuksesta pääsee eroon?

Pariterapiaan tulee pariskunta, nainen kertoo ihmettelevänsä miksi mies vetäytyy jatkuvasti tilanteissa. Hän on huolissaan ja pelkää, että mies on masentunut.

Pohdimme asiaa, missä tilanteissa tämä näyttäytyy vahvimmin? Vaimo kertoo, että hänen kokemuksensa mukaan puoliso on vetäytyvä aina tilanteissa, joissa on pienikin riidan mahdollisuus. Mies kertoo, että hän ei halua mitään riitoja. Kertoo myös ajattelevansa, että kun hän vetäytyy niin silloin ei ainakaan tule riitaa. Vaimo kertoo, että tuo tapa aiheuttaa hänessä aivan valtaisan  raivon.

Miksi näin tapahtuu?

Kun koemme uhkaa, aktivoituu meissä puolustusmekanismit. Uhkan tulkinta on aina subjektiivinen. Jokainen tulkitsee asioita omista lähtökodistaan. Uhkan tulkintaan vaikuttaa mm. oma historia, se minkälaisessa perheessä olemme kasvaneet ja minkälainen parisuhdehistoria meillä on. Hermoverkostomme aktivoituu eri tavalla. Kun esimerkkitapauksessa vaimo aloittaa keskustelun tai vaatimuksen jostakin asiasta se aktivoi miehessä puolustusreaktion. Puolustusreaktioita voivat olla taistelu, pakene tai vetäytyminen. Tässä tapauksessa miehessä aktivoituu vetäytyminen. Se mikä reaktio meissä kulloinkin aktivoituu, ei ole valinta. Nämä reaktiot ovat jo varhaisessa vaiheessa kehitystämme, meihin koodattuja selviytymisreaktioita. Ne ovat pitäneet ihmiset hengissä tilanteissa, joissa uhka on ollut vaikkapa karhu metsässä.

Vetäytyvä puoliso

Kun parisuhteessa on muodostunut tietynlainen vuorovaikutuskuvio, niin useasti vastareaktiot toimivat jo hyvinkin nopealla automaatiolla. Jos kummankin puolison mielessä on oletuksia miten vuorovaikutustilanne tulee menemään, nämä ohjaavat myös puolisoiden toimintaan näissä vuorovaikutustilanteissa

 

Miten pääsemme pois tämänkaltaisesta vuorovaikutuksesta ?

Tärkeää olisi ensimmäiseksi oppia tunnistamaan parisuhteessa olevan vuorovaikutuskuvio. Kun tämä on tullut tietoisuuteen, sitä voidaan muuttaa.

Seuraava askel on oppia tunnistamaan omat reaktionsa. Mistä tunnistat, että sinua alkaa suututtamaan tai huomaat alkavasi vetäytymään? Kun löydät tämän kohdan itsestäsi niin voit tehdä asioita, jotta voit rauhoittaa tai aktivoida omaa hermostoasi. Ylivireydessä oleva puoliso pitää rauhoittaa itsensä ja puoliso joka on alivireydessä pitää aktivoida itseään. Alivireydessä oleva puolison itsensä aktivointi on useasti hankalampaa kuin ylivireydessä olevan puolison rauhoittuminen.

Kun molemmat puolisot ovat päässeet takaisin optimaaliseen vireystilaan voi olla mahdollista puhua asiasta asiana. Vaatii useasti paljon harjoittelua, jotta jo pitkälle automatisoitu molempien osapuolien reagointi saadaan poikki, mutta se on mahdollista. Siinä voi auttaa vakauttava pariterapia, jossa keskitytään vuorovaikutuksen hankaliin hetkiin ja harjoitellaan miten ne saadaan muutettua. Vakauttava pariterapiaan on mahdollisuus saada myös Kelan tukea, joka voi turvata riittävän pitkän terapiaprosessin.

Olethan tietoinen, että pariterapiaa voidaan saada myös turvallisesti etänä. Varaa ensimmäinen aika jo tänään, niin voitte vapautua hankalasta vuorovaikutuskuviostanne nopeammin.

 

 

Blogitekstin kirjoittaja
Tarja Södergård 
Vakauttava pari- ja perhepsykoterapeutti
Sosionomi