Työuupumus ja sijaistrauma ovat fyysisiltä oireiltaan melko samanlaiset, mutta kuinka ne voi erottaa toisistaan ja miten niitä hoidetaan?
Koetko olevasi väsynyt työhösi, etkä oikein haluaisi enää tehdä varsinkaan haastavien asiakkaiden kanssa töitä? Toivoisit saavasi vaan niitä helpompia asiakkaita, koska koet jatkuvaa väsymystä ja työ on alkanut häiritsemään myös uniasi. Näet jatkuvasti unta määrätystä asiakkaasta ja hänen kertomastaan tarinasta.
Mietit että jos pääsisit vaan lomalle niin sitten toivut tästä. Jäät lomalle, mutta palattuasi takaisin työhön alat vaan miettimään tätä samaa asiakasta ja hänen kertomaansa.
Oletkohan saamassa burnoutin ?
Ihan hirveää, mitä minä nyt teen? Olen kuullut, että kun kokee loppuun palamisen kestää siitä toipua vuosia ja mikään ei palaa enää samanlaiseksi, ei en mä mitään loppuun palanut oo mulla on vähän rankkaa. Kyllä tämä tästä menee ohitse kun vähän aikaa lomailen ja lepäilen, eikö?
Tuo mitä koet työssäsi ei vaikuta siltä, että toipuisit siitä viikon lomalla. Se varmasti auttaa sinua jaksamaan hetken aikaa, mutta jos oireet palaavat on tapahtunut jotakin aivan muuta.
Mitä tämä nyt sitten voi olla ?
Burnout eli työuupumus koetaan useasti liittyvän toimimattomuuden tunteeseen sekä vaikeuksiin työhön suhtautumisessa tai tehokkaassa työskentelyssä. Työhön liittyvät kielteiset piirteet ilmaantuvat tavallisesti vähitellen. Ne voivat olla tunnetta, että oma ponnistelu ei vaikuta millään lailla tai ne voivat liittyä raskaaseen työtaakkaan tai tunteeseen tuen puutteesta työympäristössä.
Uupumusoireina voi esiintyä erilaisia fyysisiä oireita mm. krooninen pääkipu, suolisto-ongelmia, lihasjännitys, stressivatsa jne. Myös erilaiset mm ahdistuksen tunteet, masentuneisuus tai vihaisuus voivat olla oireina. Ajattelet asioista negatiivisemmin kuin aiemmin.
Oireet eivät ole ihan samanlaisia, eli mitä nyt sitten on ?
Oireet ovat jotenkin samanlaisia, mutta kuitenkin erilaisia joten mietin voisiko olla kyseessä sijaistraumatisoituminen? Sijaistraumatisoituminen tapahtuu silloin kun kohtaat ihmisiä joiden kertomat kokemukset ovat traumaattisia. Sijaistraumatisoituminen voi tapahtua esimerkiksi läheiselle jonka läheinen on kohdannut traumaattisen kokemuksen. Toinen riskiryhmä on ammattilaiset jotka kohtaavat traumaattisen tapahtuman kohdanneita henkilöitä.
Sijaistraumatisoitumisen fyysiset oireet voivat olla hyvinkin samanlaiset kuin työuupumuksessa. Sijaistraumatisoituminen kuitenkin voi tapahtua vaikka yhden tällaisen kohtaamisen jälkeen ja voi vaikuttaa hyvinkin syvästi ammatti-identiteettiin.
Läheinen traumatisoituu läheiselle tapahtuneesta traumasta ja sen tarinan kuuntelemisesta, kuvittelemisesta ja tuskan kokemisesta. Ammattilaiselle tapahtuu samanlainen reaktio kuin läheiselle.
Mitä eroa näiden hoitamisessa sitten on?
Työuupumus voi vaatia pitkän sairausloman, työssä tehtäviä uudelleen järjestelyitä sekä lisättyä tukea ja mahdollisuuden työnohjaukseen. Työohjaus auttaa tutkimaan työhön liittyviä asioita syvemmin. Psykoterapia voi auttaa käymään läpi esim. omia rajoja, joiden vahvistamisesta voi olla hyötyä jatkossa työelämässä.
Sijaistraumatisoituminen tarvitsee traumaattisten tilanteiden purkamista ja niiden vaikutuksien kanssa työskentelyä. Lisäksi työntekijän on hyvä opetella keinoja miten voisi suojautua jatkossa työssään kohdattavilta traumaattisilta asioilta. Tietoa traumasta ja sijaistraumatisoitumisen mekanismista sekä sen ehkäisystä ja toipumisen välineistä saat kurssilta Stop-sijaistraumatisoitumiselle. Syvällisemmin asiaan pääsee tutustumaan estä ja toivu sijaistraumasta-valmennuksella sekä työnohjauksella.
Mikäli sijaistraumatisoituminen on tapahtunut läheiselle. Tähän liittyy useasti paljon tunteita, jopa häpeää siitä miten itse reagoi tilanteessa. Traumaattiseen tapahtumaan liittyvät tunteet on hyvä purkaa ja käsitellä ammattilaisen kanssa. Muutama käyntikerta vakauttavan psykoterapeutin kanssa voi olla riittävä asian käsittelemiseen. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin, apua on tarjolla. Ota yhteyttä niin sovitaan sinulle sopiva etäaika.
Blogitekstin kirjoittaja
Tarja Södergård
Vakauttava pari- ja perhepsykoterapeutti
Sosionomi
