Tunteiden kieltäminen on tunnetasolla hylkäämiskokemus. Omien tunteiden ja tarpeiden hylkäämisen kultturissa kasvanut ei enää aikuisena välttämättä tunnista, että hän on hylännyt omat tunteensa ja ydintarpeidensa kuuntelemisen. Toimintamalli on kasvanut osaksi ihmisen normaalimallia, jota ei osata kyseenalaistaa.
Jos osa tunteista on lupa näyttää ja osaa ei, joutuu hylkäämään osan itseään. Tätä kutsutaan tunnetason hylkäämiseksi.
Miten tunteita oppii välttelemään?
Kun lapsena on kasvanut vaikeita tunteita välttelevässä vuorovaikutussuhteessa ja tullut tunnetasolla toistuvasti hyljätyksi kasvattajien taholta. Yksilö oppii mieluummin hylkäämään omien tunteidensa kuuntelemisen, ettei hänen tarvitse tuntea hylkäämisestä johtuvaa kipua toistuvasti. Ajan saatossa hän kadottaa yhteyden itseensä.
Vähitellen normaaliksi sisäistyy, ettei mikään tunnu miltään ja mikään ei tunnu missään. On riskittömämpää hyljätä omat tarpeensa kuin ottaa riskiä, että tulee kerta toisensa jälkeen hyljätyksi tunnetasolla. Selviytymiskeinoksi kehittyy tunteiden pois sulkeminen.
Tunteiden tuntemisen lupa kasvaa, kun tulee hyväksytyksi kaikkine tunteineen ja ajatuksineen. Samalla kasvaa myös sisäinen lupa olla onnellinen. Kun tätä ei sallita, tapahtuu tunnetason hylkäämiskokemus lapsen maailmassa.
Tunteiden välttelyn seurauksia
Tunteiden hylkäämisen seurauksena yksilö altistuu omien hyvinvoinnin rajojen rikkoutumiselle. Jos ei ole lupa kuunnella, näyttää ja kunnioittaa omia tunteita, ei hyvinvoinnin rajoja voi löytää eikä asettaa.
Vanhemmat voivat ajattella ettei tunteiden kieltäminen näy sukupolvisena ketjuna, mutta jos kaikista asioista ei voida puhua vain asioina asioiden joukossa, on läsnä puhumattomuus. Ja tämä näkyy kiintymyssuhteessa hylkäämistraumana.
Tästä muodostuu lapselle normaali, kasvun myötä. Malli, jota opitaan noudattamaan arjessa ja läheisissä ihmissuhteissa. Kun mallin oppii lapsena, siirtää sitä tahtomattaan lapsilleenkin toimintamallina ellei jatkumoa tietoisesti muuta.
Opittuja malleja työstämällä ja opettelemalla uudenlaisia malleja, olo ja itsensä hylkäämisen aikaansama masennus helpottaa. Näin vapautuu kasvamaan masennuksesta iloon ja jaksamiseen.
Tietoisesti muutoksen tekemällä, tehdään samalla sukupolvinen ketju, jolloin näyttää omille lapsille mallia, että kaikesta on turvallista puhua. Mitään pahaa tai vaarallista ei tapahdu ja kaikenlaisia tunteita saa olla. Asioista voi olla eri mieltä, eikä se ei ole vaarallista tai luo uhkaa kenellekään.
Ja kun aikuiset toimivat omavastuisesti omien tunteidensa ja ajatustensa suhteen, on se malli, joka siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Näin luodaan pohja omien hyvinvoinnin rajojen asettamiselle.
Tunteiden välttely on sukupolvinen malli
Lapsuudessa opittu tunnetasolla itsensä pois päältä kääntäminen, on malli, josta voi oppia pois. Sen tilalle voi oppia paremmin palvelevan mallin.
Lapsi tarvitsee aikuisen apua vaikeiden tunteiden käsittelyyn. Ja aikuinen tarvitsee tiedostavan, aikuisen osan itsestään, omaksi avukseen, kasvaakseen uudenalaiseen malliin.
Tunteiden ohittaminen on opittu, kun vastaan on tullut tunteita, joita lapsi ei ole osannut ilman aikuisen apua ja tukea käsitellä. Ja aikuinen, joka on ollut läsnä, ei ole myöskään vaikealta tuntuvia tunteita osannut käsitellä. Näin sisäistä lupaa näiden tunteiden olemassaololle ja ilmaisulle ei synny. Näin myös omanarvontunto kasvaa rikkonaiseksi, kun yksilöllä ei ole lupaa olla näkyvä juuri sellaisena kuin on, kaikkine tunteineen ja ajatuksineen.
Lapselle kasvaa uskomus, että vaikeat tunteet ovat tabuja ja vaihtoehdoksi jää vältellä niitä tilanteita, joissa tunteita voi herätä ja tällä keinolla tunteita. Osaa itsestä pitää pitää piilossa, sillä se ei tule kaikkinensa hyväksytyksi.
Lapsi oppii vähitellen suojaamaan itseään vaikealta tuntuvilta tilanteilta. Näin lapsen kokema tunnetason hylkääminen lakkaa samalla tuntumasta ylitsepääsemättömältä kivulta, kun tunteita ei ole. Selviytymiskeinoiksi kasvaa erilaisia tapoja, joiden avulla hylkäämistrauman kipu tulee siedettäväksi.
Jos haluat oppia lisää omanarvontuntoon liittyen, tilaa itsellesi kuvan linkistä maksuton Omanarvontunto -opas. Samalla liityt sähköpostilistalle ja saat 14.10.2021 saakka viikkokirjeen aiheen teemalla. Sen jälkeen siirrymme kuukausikirjeeseen.
Ritva Huusko
Perheterapeutti
Psykoterpeutti
Sairaanhoitaja, psyk.