Tunnista teini aikuisen vaatteissa. Teinimäinen käytös voi jatkua aikuisuudessa, jos yksilö ei ole löytänyt omia rajojaan kasvunsa ja aikuistumisensa aikana.

Näistä merkeistä voit tunnistaa teinin aikuisen vaatteissa:

  • välttely
  • manipulaatio
  • suora aggressiivisuus
  • epäsuora aggressiivisuus
  • sosiaalinen sopankeitto

Välttely

Välttelijän kanssa keskustelu ristiriitatilanteessa on mahdotonta. Välttelijä vesittää kaikki keskusteluyritykset taitavasti. Hänen keinonsa ovat yksilöllisesti huippuunsa hiottuja, ainoana päämääränä kiusalliseksi kokemansa asian puhumisen välttäminen. Välttelyn keinoja ovat vitsailu, vaikeneminen, toisin sanoittaminen ja paikalta pakeneminen.

Manipulaatio

Manipuloija johdattelee taitavimmillaan toisen tunteita ja keskustelun suuntaa juuri sinne, minne hän haluaa. Perimmäinen tarkoitus on, että manipuloijalla on valta ja muut seuraaavat hänen osoittamaan suuntaan ja tekevät kuten hän haluaa.

Manipuloija pyörittää keskustelua ja ohjaa toimintaa puhumalla ja eri tavoin viestimällä. Hän voi kehua vastapuolta ylenpalttisesti jotain halutessaan ja jos hänen tahtonsa ei toteudu, hän muuttaa keinoa.

Manipuloija ei kunnioita toisen rajoja eikä tahtoa, vaan hän haluaa oman tahtonsa tavalla tai toisella toteutuvan. Jos manipuloija ei saa haluamaansa miellyttämällä, hän voi käyttää keinoinaan suoraa tai epäsuoraa vihaa tai heittäytyä välttelijäksi. Keinovalikko vaihtelee sen mukaan, miten vastapuoli siihen reagoi.

Suora aggressiivisuus

Suora aggressiivisuus on vihan selkeää ilmaisua ristiriitatilanteissa. Aggressiivisuuden taso voi olla hallitun pelottavaa tai sen tuntuista, että aggressio ei ole hallinnassa.

Aggressiota voidaan ilmaista loukkaavalla puhetavalla tai fyysisesti uhkaavasti elehtimällä. Suora aggressiivisuus on selkeää vihan ilmaisua, joka ei jätä vastapuolelle epäselväksi viestiä.

Epäsuora aggressivisuus

Epäsuora aggressiivisuus sen sijaan jättää vastapuolen päättelykyvyn varaan viestin merkityksen. Suoraan kysyttäessä epäsuora aggressiivisuus voidaan selittää muuksi ikuin aggression ilmaisuksi.

Sosiaalinen sopankeitto

Sosiaalisessa sopankeitossa ristiriitaa aiheuttavista asioista puhutaan kaikkien muiden paitsi asianosaisten kanssa. Tällä tyylillä pyritään luomaan eri puolia.

Sosiaalinen piiri yritetään saada valitsemaan jokin puoli, asioita sanoittamalla itselle edulliseksi a vastapuolta mustamaalaavaksi. Puolet ja puolueellisuus saattaa vaihdella tilanteen niin vaatiessa.

Miten käyttäytyä aikuisesti, vaikka olisi vielä sisäisesti keskenkasvuinen?

Ydinsääntö on, älä lähde tunnepeliin mukaan. Tunnepeli on kyseessä silloin, kun huomaat, että joissakin vuorovaikutussuhteissa sinulla nousee aina paljon tunteita.

Sinulla voi olla ihmissuhde, joka saa sinut kerta toisensa jälkeen olemaan ymmälläsi, ärtynyt, vihainen, surullinen.

Pysähdy miettimään, mitä kaikkea tilanteessa tapahtuu. Mitä tunteita siirtyy? Ovatko ne alkujaan sinun tunteita, vai siirtyvätkö jotkut tunteet vuorovaikutuksessa myös sinun tunteiksi aina ollessanne yhteydessä.

Jos huomaat, että tunnetilasi muuttuu kuormittavaksi usein jonkun tietyn ihmisen kanssa, sinulla on lupa ottaa etäisyyttä tästä ihmisestä. Etäisyyden ottaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ei olisi tekemisissä.

Etäisyyttä voi ottaa myös tunnetasolla siten, että ei lähde toisen tunteiden tai manipulaation ohjattavaksi. Tämä tapahtuu parhaiten asettumalla tarkkailijan asemaan vuorovaikutustilanteessa.

Tarkkailijan asemaan pääsee kysymällä itseltään, mitä tässä tilanteessa oikein tapahtuu. Ja sen sijaan, että tilanteessa olisi subjektiivisenä kokijana, siirtyykin objektiivisen tarkkailijan asemaan, joka vähentää tunteiden siirtymistä. Mitä läheisempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi tarkkailijan asemaan siirtyminen on.

Myös omat vahvat ja nopeat tunneheilahtelut vaikuttavat hidastavasti oppimisprosessissa. Siksi on tärkeää opetella vähitellen omien tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja tunteiden säätelyä. Mutta kuten monessa muussakin asiassa harjoitus tekee mestarin. Ja vain harjoittelemalla oppii. Tärkeintä on muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä kasvaa tasapainoiseen aikuisuuteen.

Blogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko
Perheterapeutti
Psykoterapeutti
Sairaanhoitaja psyk.