Artikkelit

Jos joku asia ärsyttää sinua, miten ilmaiset ärtymyksesi? Tai jos joku ihminen ärsyttää sinua, miten ilmaiset hänelle ärtymyksesi vai ilmaisetko. Miten toimit ja reagoit ristitilanteessa? Ikä ei takaa sitä, että toiminta ja käytös on aikuismaista. Aikuinen toiminta on neuvottelevaa, joustavaa ja samalla omat ja toisen rajat tunnistavaa ja kunnioittavaa. Pienen lapsen toiminta on tunnsäätelyyn kykenemätöntä. Pienen lpasen käytös voi olla raivoisaa kiukuttelua, kykenemättömyyttä sanoittamaan omia tunteita ja ajatuksia. Teinitoiminta on manipuloivaa, välttelevää ja suoraan vuorovaikutukseen kykenemätöntä.

Olenko viallinen ja epäkelpo, jos reagoin edellä mainituin tavoin?

Isolla osalla aikuista väestöä on jollakin elämän osa-alueella lapsellista tai teinimäistä toimintaa. Mallit tulevat esille, kun henkilö joutuu omalle epämukavuusalueelle, jossa hän joko ei tiedä miten toimia tai kun jokin epämiellyttävältä tuntuva tunne saa valtaa. Aikuinen lapsi ja teini voi kasvaa täyteen aikuisuuteen oman tiedostavan ymmärtämisen ja työskentelyn myötä. Työskentely tarkoittaa sitä, että vanhaa käytösmallia kyseenalaistetaan ja uutta mallia harjoitellaan ajatuksen kanssa.

Armollinen ymmärrys itseä kohtaan on tärkeä tuki kasvussa. Armollinen ymmärrys  itseä kohtaan on rohkaisevaa ja ymmärtävää sisäistä puhetta. Se ei tarkoita oikeutusta toimia rikkovalla tavalla. Armollisuudessa usko muutoksen mahdollisuuteen säilyy. Vaikka epäonnistuisi haluamassaan uuden mallin toimintatavassa sata kertaa, jaksaa uskoa muutokseen ja jatkaa harjoittelua. Ja kun 101:lla kerralla onnistuu toimimaan toivomallaan rakentavalla tavalla, on lupa antaa itselleen kiitosta onnistumisesta.

Muutos on mahdollinen

Sisäinen kypsymättömyys ei siis ole lopun ikäinen tuomio, olla sitä mitä tänään on. Lapsi kasvaa turvallisten vanhempien hoivassa ja ohjauksessa lapsesta teiniksi ja aikuisuuteen. Jos vanhemmat ovat kykenemättömiä tukemaan lapsen kasvua tässä prosessissa täyteen aikuisuuteen saakka, voi kasvu silti olla mahdollista myöhemmin elämässä. Kasvu vatii lähes aina turvallisen kasvuympäristön, johon kuuluu riittävä vakaus ja turvallisuuden tunne elämässä. Mikäli elämässä on jatkuvia myllerryksiä ja arki mene lähinnä päivästä toiseen selvitessä myrskyn keskellä, ovat kasvun olosuhteet vaikeat. Tällöin tarvitaan joku turvallinen ulkopuolinen aikuinen kasvua tukemaan esim. psykoterapia ja vähintään vuoden terapiaprosessi. Kasvu vaatii voimia ja tilaa oppia tuntemaan itseään sellaisena kuin on. Kasvun mahdollistavat peilit, jotka näkevät kasvajan positiiviesti ja kasvun mahdollisena ja toivottavana.

Näistä merkeistä voit tunnistaa teinin aikuisen vaatteissa: 

  • välttely
  • manipulaatio
  • suora aggressiivisuus
  • epäsuora aggressiivisuus
  • sosiaalinen sopankeitto

Välttely

Välttelijän kanssa keskustelu ristiriitatilanteessa on mahdotonta. Välttelijä vesittää kaikki keskusteluyritykset taitavasti. Hänen keinonsa ovat yksilöllisesti huippuunsa hiottuja, ainoana päämääränä kiusalliseksi kokemansa asian puhumisen välttäminen. Välttelyn keinoja ovat vitsailu, vaikeneminen, toisin sanoittaminen, paikalta pakeneminen. Välttelijä voi käyttää kaikkia näitä keinoja tai osaa niistä. Välttelijää kuvaillaan usein liukkaana kuin saippua, ettei hänestä saa mitään otetta, eikä hänestä voi tietää, mitä hän ajattelee ja tuntee. Välttelijä yrittää kaikin mahdollisin keinoin välttää ilmaisemasta mitä hän syvimmiltään tuntee ja/tai ajattelee.

Välttelijä- vitsailija saa yleensä uudet tuttavat hymyilemään ja nauramaan, sillä hänen keskustelutyylinsä on hauskuuteen pyrkivä. Hän vitsailee kaikesta hienovaraisesti tai suoraan ja kaiken aikaa, tiedostamattaan ja tottumuksesta. Tarkoitus on keventämällä välttää kaikki vakavat keskustelut. Mitä pidempiaikainen tuttavuus välttelijä-vitsailijan kanssa on, sitä vähemmän hänen loputtomat vitsinsä narurattavat. Välttelijä-vitsailija on mestari viihdyttäjä, jota kukaan hänen ympärillään ei ehkä syvemmin tunne, sillä hän välttää näyttämästä todellista minäänsä vitsailun keinoin.

Välttelijä-vitsailijan kanssa vakavat keskusteluyritykset voivat turhauttaa vastapuolen ärtymykseen saakka. Tai tehdä sen, mitä vuorovaikutusmallin on tarkoitus tehdä eli johdattaa keskustelu muualle, kevyempiin aiheisiin. Taitava välttelijä-vitsailija osaa johdattaa keskustelun niin vaivattomasti muihin aiheisiin, että vakavaa keskustelua yrittänyt huomaa vasta jälkeenpäin, ettei tarpeellisesta aiheesta puhuttu lainkaan. Mukavalla mielellä kevyesti jutustelu voi olla niin houkuttelevaa ja miellyttävää, että välttelijä-vitsailija onnistuu manipuloimaan keskustelun yrittäjän moneen kertaan ja loputtomiin muihin aiheisiin.

Välttelijä-vaikenija taas pakenee kaikkea keskustelua vaikenemalla. Jos hän tuntee aiheen jollakin tapaa tukalana, hankalana hänen suunsa napsahtaa kiinni. Välttelijä-vaikenija voi kokea, että hänellä ei ole kysessä olevasta aiheesta mitään mielipidettä tai sanottavaa, tai hän ei halua sanoa mitään, joka voi luoda riitaa. Niinpä hänen suunsa napsahtaa kiinni, Mitä enemmän häntä yrittää saada puhumaan, sitä tiukemmin suu sulkeutuu. Osa välttelijä-vaikenijoista pakenee paikalta ja osa voi jäädä paikalle , mutta puhumaan heitä ei millään keinolla tukalaksi koetusta aiheesta saa. Välttelijä-vaikenija on välttelijöistä helpoiten tunnistettavissa haluttomaksi puhumaan hankalaksi kokemastaan aiheesta.

Myös välttelijä-pakenijan välttämiskäyttäytyminen puhumista kohtaa on niin suoraa, että sen päämäärä, vaikean aiheen välttäminen, on selvää. Välttelijä-pakenija poistuu hiljaa paikalta, jos keskustelun aihe tuntuu tukaltalta. Hän voi ilmaista haluttomuutensa puhumaan sanoittamalla sitä tai poistua vain hiljaa paikalta. Hän voi yhdstää pakenemiseen myös sanoittamisen ja sanoittaa tilannetta vaikkapa toisen jatkuvana hankaluutena ja oikeuttaa poistumisensa itselleen näin. Päämääränä on jälleen selkeästi väistää hankalaksi koettu aihe.

Välttelijä-toisin sanoittaja kuvailee yleensä vastapuolen hankalana tyyppinä, jonka kanssa keskustelu ei vain onnistu. Tarkoitus on hämätä vastapuoli uskomaan, että vika hänen keskusteluhaluttomuuteensa on toisessa osapuolessa. Toisin sanoittaja johdattelee taitavasti keskustelun asiasta A asiaan B asiaan C. Keskutelun logiikka on kuljettaa keskustelua ihan mihin vain muuhun, kuin esille nostettuun aiheesseen oma vastuu tunnistaen. Välttelijä-toisin sanoittajan kanssa keskustelu herättää yleensä vastapuolessa ärtymystä, syyllisyyden tunnetta, vihaa. Näiden tunteiden tarkoitus on hämätä vastapuoli esille nostetusta aiheesta juurikin tunnemylläkkän, jossa esiin nostettu aihe unohtuu ja näin hankalasta aiheesta välttyy puhumasta.

Manipulaatio

Manipulaatioja johdattelee taitavimmillaan toisen tunteita ja keskustelun suuntaa juuri sinne, minne hän haluaa. Perimmäinen tarkoitus on, että manipuloijalla on valta ja muut seuraaavat hänen osoittamaan suuntaan ja tekevät kuten hän haluaa. Manipuloija pyörittää keskustelua ja ohjaa toimintaa puhumalla ja eri tavoin viestimällä. Hän voi kehua vastapuolta ylenpalttisesti jotain halutessaan ja jos hänen tahtonsa ei toteudu, hän muuttaa keinoa. Manipuloija ei kunnioita toisen rajoja eikä tahtoa, vaan hän haluaa oman tahtonsa tavalla tai toisella toteutuvan. Jos manipuloija ei saa haluamaansa miellyttämällä, hän voi käyttää keinoinaan suoraa tai epäsuoraa vihaa tai heittäytyä välttelijäksi. Keinovalikko vaihtelee sen mukaan, miten vastapuoli siihen reagoi.

Suora aggressiivisuus

Suora aggressiivisuus on vihan selkeää ilmaisua ristiriitatilanteissa. Aggressiivisuuden taso voi olla hallitun pelottavaa tai sen tuntuista, että aggressio ei ole hallinnassa. Aggressiota voidaan ilmaista loukkaavalla puhetavalla tai fyysisesti uhkaavasti elehtimällä. Suora aggressiivisuus on selkeää vihan ilmaisua, joka ei jätä vastapuolelle epäselväksi viestiä.

Epäsuora aggressivisuus

Epäsuora aggressiivisuus sen sijaan jättää vastapuolen päättelykyvyn varaan viestin merkityksen. Suoraan kysyttäessä epäsuora aggressiivisuus voidaan selittää muuksi ikuin aggression ilmaisuksi.

Sosiaalinen sopankeitto

Sosiaalisessa sopankeitossa ristiriitaa aiheuttavista asioista puhutaan kaikkien muiden paitsi asianosaisten kanssa. Tällä tyylillä pyritään luomaan eri puolia. Sosiaalinen piiri yritetään saada valitsemaan jokin puoli, asioita sanoittamalla itselle edulliseksi a vastapuolta mustamaalaavaksi. Puolet ja puolueellisuus saattaa vaihdella tilanteen niin vaatiessa.

Miten käyttäytyä aikuisesti, vaikka olisi vielä sisäisesti keskenkasvuinen?

Ydinsääntö on, älä lähde tunnepeliin mukaan. Tunnepeli on kyseessä silloin, kun huomaat, että joissakin vuorovaikutussuhteissa sinulla nousee aina paljon tunteita. Sinulla voi olla ihmissuhde, joka saa sinut kerta toisensa jälkeen olemaan ymmälläsi, ärtynyt, vihainen, surullinen. Pysähdy miettimään, mitä kaikkea tilanteessa tapahtuu. Mitä tunteita siirtyy? Ovatko ne alkujaan sinun tunteita, vai siirtyvätkö jotkut tunteet vuorovaikutuksessa myös sinun tunteiksi aina ollessanne yhteydessä.

Jos huomaat, että tunnetilasi muuttuu kuormittavaksi usein jonkun tietyn ihmisen kanssa, sinulla on lupa ottaa etäisyyttä tästä ihmisestä. Etäisyyden ottaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että ei olisi tekemisissä. Etäisyyttä voi ottaa myös tunnetasolla siten, että ei lähde toisen tunteiden tai manipulaation ohjattavaksi. Tämä tapahtuu parhaiten asettumalla tarkkailijan asemaan vuorovaikutustilanteessa. Tarkkailijan asemaan pääsee kysymällä itseltään, mitä tässä tilanteessa oikein tapahtuu. Ja sen sijaan, että tilanteessa olisi subjektiivisenä kokijana, siirtyykin objektiivisen tarkkailijan asemaan, joka vähentää tunteiden siirtymistä.

Mitä läheisempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi tarkkailijan asemaan siirtyminen on. Myös omat vahvat ja nopeat tunneheilahtelut vaikuttavat hidastavasti oppimisprosessissa. Siksi on tärkeää opetella vähitellen omien tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja tunteiden säätelyä. Mutta kuten monessa muussakin asiassa harjoitus tekee mestarin. Ja vain harjoittelemalla oppii.

Tärkeintä on muistaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä kasvaa tasapainoiseen aikuisuuteen.

Blogitekstin kirjoittaja

 

Ritva Huusko
Perheterapeutti
Psykoterapeutti, MSc
Psykiatrian sh