Äänet kohoavat ja vanhemmat taistelevat keskenään, lapsi leikkii lattialla leluillaan. Lapsi vaikuttaa surulliselta ja toinen vanhemmista huomaa tilanteen. Hän lopettaa huutamisen ja vie lapsen toiseen huoneeseen. Hetken kuluttua taistelu jatkuu ja lapsi on omassa huoneessaan yksinään surullisena. Onko tämä teidän perheenne arkea, riitely lasten kuullen ja nähden?
Riitely lasten kuullen on haitallista, eikö?
Lasten kuullen riitelyn haitallisuus riippuu tietenkin siitä, minkälaista riitely on. Jos riitely on huutamista, tavarat lentää ja väkivallan uhka on jotenkin ilmassa, on lapselle haitallista elää sellaisessa ympäristössä. Silloin lapsi joutuu koko ajan elämään hälytystilassa. Hälytystila on stressitila elimistölle ja se voi aiheuttaa pidempiaikaisena paljon fyysisiä ongelmia, ja tietenkin se vaikuttaa lapsen mieleen, kasvuun ja kehitykseen. Lapset alkavat oppia myös, minkälainen vuorovaikutus on sallittua perheessä. Se minkälaista arkea elätte nyt, on mitä todennäköisimmin lapsenne tulevaisuus. Haluatko lapsellesi samanlaisen parisuhteen tulevaisuudessa?
Jos teidän riitelynne aikana hieman ääni kohoaa ja pystytte nopeasti lopettamaan tilanteen niin, että kumpikaan teistä ei joudu yli-tai alivireyteen, eivät lapset joudu elämään jatkuvassa hälytystilassa. Tällöin lapset voivat luottaa siihen, että tilanteet loppuvat nopeasti ja riita ei vaikuta pitkällä ajalla teidän keskinäiseen vuorovaikutukseen. Mikäli pystytte sopimaan riidan myös nopeasti lapsen havaitessa, riitelyn vaikutukset lapseen vähenevät huomattavasti.
Me kyllä riidellään voimakkaasti
Jos riitelynne on voimakasta, voitte varata fokusoidun vakauttava paripsykoterapia jakson teille ja pääsette nopeasti asiassa eteenpäin. Näin pystytte turvaamaan lapsenne kasvun ja kehityksen sekä luomaan paremman ilmapiirin perheessänne. Saatat miettiä, että et halua lähteä mihinkään terapiaan, vaan pitää selvitä omin keinoin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että apua on saatavilla nopeasti ja se on oikeasti tehokasta. Toki se, että lähdette terapiaan vaatii myös teiltä sitä, että sitoudutte työskentelyyn ja teette joitakin muutoksia vuorovaikutukseenne. Fokusoidussa vakauttavassa paripsykoterapiassa saatte paljon helppoja välineitä käyttöönne, joilla vuorovaikutus muuttuu. Välineet ovat helppoja, muutos tietenkin vaati työtä.
Mitä voisi tehdä itsekseen?
Kun huomaat, että sinulla tai puolisollasi alkaa nousemaan kiukku asiasta kuin asiasta, niin olisi tärkeää rauhoittua. Voit lukea vinkkejä, miten rauhoittaa itseä myös aikaisemmista blogeistani. Pääasia kuitenkin olisi tunnistaa oman vireysikkunansa rajat ja löytää hetki, jolloin vielä voit rauhoittua. Rauhoittuminen vaatii tilanteissa useasti paljon tunnetaitoja.
Useasti kun parisuhteen vuorovaikutus on päässyt solmuun, jossa riitelyt äityvät pahoiksi, on vaikeaa muuttaa vuorovaikutustilanteita ilman ulkopuolista apua. Siksi ehdotankin tuota paripsykoterapiajaksoa, missä oikeasti saatte paljon neuvoja ja myös keinoja omaan käyttöönne. Jos mietit, että voitte saavuttaa rauhan ja seesteisen perhe-elämän ilman jatkuvasti riehuvia riitoja, mikä on sen arvo? Voitko kuvitella, että kävisitte noin vuoden verran fokusoidussa vakauttavassa paripsykoterapiassa sen saavuttaaksenne? Jos voisit ajatella sen toimivan, ota yhteyttä niin sovitaan ensimmäinen aika ja tehdään tarpeisiinne soveltuva hoitosuunnitelma.
Blogitekstin kirjoittaja
Tarja Södergård
Vakauttava pari- ja perhepsykoterapeutti
Psykoterapeutti