Vanha sanonta ”rakkaus ei tule etsien”, luo ja vahvistaa mielikuvaa ja uskomusta, että olemme elämän virrassa ajelehtimassa. Todellisuudessa teemme elämämme jokainen päivä valintoja, jotka vaikuttavat siihen hetkeen ja tulevaisuuteen. Jokainen tehty valintamme vaikuttaa myös ympäristöömme monella tasolla. Voimme valita toimia aktviisesti tai olla passiivisia. Molemmat ovat opittuja malleja. Yksilön ominaisuudet vahvistavat opittua mallia tai mahdollistavat sen kyseenalaistamisen ja toisin toimimisen.
Aktiivinen vai passiivinen elämänote
Aktiivinen elämänote tarkoittaa asioiden tekemistä. Aktiivisessa mallissa on kaksi erilaista toimintatapaa, rakentava ja hajoittava malli. Rakentavassa mallissa päämäärän saavuttamiseksi tehdään asioita. Rakentaja on tehnyt suunnitelman ja tarkistaa sitä elämän edetessä. Näin suunta pysyy selvänä. Hajoittaja tekee asioita hetken impulssien, tunteiden ohjaamana. Näiden kahden aktiivisen otteen tuloksessa on huomattava ero. Rakentaja etenee tehdyssä suunnitelmassa ja hyvinvointi kasvaa. Hajottaja kokee polkevansa paikallaan tai tilanteen menevän koko ajan huonommaksi, hyvinvointi pysyy samana tai vähenee. Passiivinen elämänote on elämän vastaanottamista vastaan, sellaisena kuin se eteen tulee. Passiivisessa tavassa ajatellaan, että elämän eteen tuomat asiat pitää vain oppia hyväksymään. Alistuminen kohtaloon on yksi passiivisuuden ydinajatuksista. Hyvinvointi vaihtelee, ilman että siihen voi vaikuttaa.
Oletko rakentaja vai hajoittaja?
Rakentaja työskentelee määrätietoisesti asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Tämä tarkoittaa, että päämäärä on jo päätettynä. Jotta voi määrittää päämäärän, täytyy tietää, mistä pitää ja mitä elämältä haluaa. Itsemääräämisoikeus on aktiivisuuden ytimessä. Itsemääräämisoikeus nousee terveestä omanarvontunnosta. Hajoittaja reagoi ympärillä tapahtuviin asioihin, tunteidensa ja elämänhistoriansa aikaansaamien impulssien mukaan. Reaktiot vaihtelevat tunteiden mukaan. Impulsseja saavat aikaan tunnelukot, jotka laukeavat päälle vuorovaikutuksessa nousevista kokemuksista ja tulkinnoista. Oman tunnelukkotestisi pääset tekemään tästä linkistä. Hajoittaja voi kokea, että hänellä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa omiin reaktioihinsa. Mutta hän näkee, että hänen reaktionsa vaikuttuvat hänen ympäristöönsä. Oma arvo vaihtelee, riippuen toisten ihmisten reaktioista, palautteesta ja omista suoritteista. Vaihtelun seurauksena myös se, miten asioihin reagoidaan vaihtelee.
Muutos toimintamalliin on mahdollinen
Omaa toimintamallia voi muuttaa. Se vaatii aikaa ja työtä. Mutta muutos on mahdollinen. Toimintamallit ovat reagointi- ja ajatusmalleja, mitä me olemme oppineet elämämme aikana. Malleja voi muuttaa askel askeleelta nykytilannetta palvelevampaan suuntaan. Oppaassani 10 askelta hyvään parisuhteeseen, kuvaan asioita, joita hyvässä parisuhteessa ja ihmissuhteessa on. Voit tilata tästä linkistä maksuttoman Vapaudu rakastamaan – 10 askelta hyvään parisuhteeseen -oppaan. Oppaan sisältöä voit soveltaa parisuhteen ja koko perheenkin hyvinvointipohdintaan.
Hämmennys – mistä aloitan ja miten?
Jos koet, että itsensä löytäminen, rakastaminen, omien rajojen asettaminen on vaikea tehtävä – älä jää yksin. Totta on, että siinä on iso työ ja se vaatii aikaa – jopa vuosia. Prosessia voi nopeuttaa ja helpottaa ammattilaisen kanssa työskentelemällä, mutta silloinkin työ ottaa aikansa. Psykoterapia ja psykoterapeuttiset työmenetelmät auttavat sinua löytämään itsesi, rajasi ja hyvinvointisi. Haasteiden ollessa parisuhteen tai perheen vuorovaikutuksessa, oikea terapiamuoto on pari- tai perheterapia. Yksilö-, pari- ja perhepsykoterapiaan on mahdollista hakea ja saada Kelan tukea. Kelan tuen päämäärä on työ- ja opiskelukyvyn säilyminen ja/tai palautuminen. Terapeuttitalolta löydät ammattilaiset rinnallesi matkalle kohti hyvinvointiasi. Vastaanottomme sijaitsee Oulussa ja Ylivieskassa, ja suojattu etäyhteys mahdollistaa avun sinne, missä sinä olet. Ajan pääset varaamaan tästä linkistä.
Blogitekstin kirjoittaja
Ritva Huusko Perhepsykoterapeutti MSc Sairaanhoitaja, psyk