Rakkaus ja perheterapia: Kiintymyssuhteet hyvinvoinnin tukena lapsille ja perheille

Rakkaus ja perheterapia: Kiintymyssuhteet hyvinvoinnin tukena lapsille ja perheille. Rakkauden merkitys lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyssä on syvällä ihmisen kehityksessä ja yhteiskunnallisessa hyvinvoinnissa. Kiintymyssuhteen laatu on avainasemassa siinä, miten ihmiset kokevat turvallisuuden, luottamuksen ja itsensä arvostamisen tunteet.

Kiintymyssuhteen laatu määrittää myös sitä, miten yksilö osaa ottaa ja antaa rakkautta vastaan elämässään ja mitä hän ymmärtää rakkauden olevan. Kaikki tämä pohja rakentuu varhaisessa vuorovaikutuksessa – erityisesti lapsen ja hänen hoivaajansa välisessä suhteessa. Rakkaus ei ole vain tunne, vaan myös konkreettinen tapa olla läsnä, kuunnella, nähdä lapsi ja vastata hänen tarpeisiinsa.

Miksi rakkaus on välttämätön perusta?

  1. Turvan luominen
    Rakkaus luo turvallisuuden tunnetta, joka on kaiken oppimisen, kasvun ja kehityksen perusta. Turvallinen kiintymyssuhde auttaa lasta ymmärtämään, että maailma on ennustettava ja hoivaajat luotettavia. Tämä tunne siirtyy lapsen omiin suhteisiin ja itsetuntoon, mikä vähentää riskiä myöhemmille mielenterveysongelmille ja syrjäytymiselle​​.
  2. Kiintymyssuhteen haasteiden vaikutukset
    Kiintymyssuhteen ongelmat, kuten välinpitämättömyys tai turvattomuus, voivat näkyä lapsessa ja nuorella monin tavoin: ahdistuksena, vaikeuksina muodostaa kestäviä ihmissuhteita tai jopa käytöshäiriöinä. Näillä haasteilla on pitkän aikavälin vaikutuksia yhteiskunnassa: ne voivat johtaa lisääntyneeseen syrjäytymisriskiin, työttömyyteen ja jopa rikollisuuteen​​.
  3. Rakkaus toimii korjaavana voimana
    Myös lapset ja nuoret, joiden varhaisessa elämässä on ollut haasteita, voivat löytää eheyttä turvallisten aikuissuhteiden kautta. Terapeuttinen työ, joka pohjautuu rakkauteen ja myötätuntoon, voi auttaa purkamaan kiintymyssuhteen haavoja. Esimerkiksi perheterapeuttiset lähestymistavat, jotka keskittyvät hyväksyntään, kuunteluun ja aidon läsnäolon tarjoamiseen, voivat muuttaa perhedynamiikkaa ja tukea lapsen hyvinvointia​​.
  4. Yhteiskunnalliset vaikutukset
    Kiintymyssuhteiden laadun parantaminen ei ole vain yksilöiden hyvinvoinnin tukemista, vaan se on myös yhteiskunnallinen tavoite. Hyvä kiintymyssuhde vähentää sosiaalisia ongelmia, lisää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa hyvinvointivaltion perustoja. On vaikea kuvitella aidosti toimivaa yhteiskuntaa, jos sen jäsenet eivät koe olevansa rakastettuja ja hyväksyttyjä​​.

Miten rakkaus voidaan tuoda työskentelyn keskiöön?

Empatian harjoittaminen
Rakkaus näkyy empatiassa – kyvyssä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen kokemustaan. Kun ammattilainen kohtaa perheen lämpimästi ja tuomitsematta, hän luo pohjan aidolle yhteistyölle.

Lasten osallisuuden tukeminen
Lasten mukaan ottaminen päätöksentekoon ja heidän näkökulmiensa arvostaminen osoittavat heille, että heidän kokemuksillaan on merkitystä. Tämä vahvistaa heidän identiteettiään ja luo turvallisuutta.

Turvallisuuden vahvistaminen perhesuhteissa
Perheiden kanssa työskentelevien tulee keskittyä vahvistamaan vanhempien kykyä olla läsnä ja vastata lastensa tarpeisiin. Tämä voi sisältää vanhemmuuden tukemista, mutta myös vanhempien omien traumojen käsittelemistä​​.

Myötätuntoinen kohtaaminen
Rakastava kohtaaminen voi olla korjaava kokemus paitsi lapselle myös vanhemmille. Tämä voi muuttaa koko perhedynamiikkaa ja luoda toivoa ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Rakkaus osana hyvinvointivaltiota

Jos tavoitteemme on rakentaa aidosti toimiva hyvinvointivaltio, meidän on otettava kiintymyssuhteiden laatu vakavasti. Tämä tarkoittaa investointeja varhaiskasvatukseen, perheterapeuttisiin palveluihin ja sosiaalihuoltoon, jotka kaikki nojaavat rakkauden ja empatian arvoihin. Rakentamalla yhteiskuntaa, jossa jokainen lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvostettu, vahvistamme koko yhteisöä ja sen kykyä selviytyä tulevista haasteista. Rakkaus on siten paitsi inhimillinen myös strateginen voimavara, joka vaikuttaa yksilöiden ja yhteiskunnan menestykseen.

Lähteet:

Renner et al. (2018) – Early Childhood Intervention -ohjelma Saksassa, joka osoittaa varhaisen intervention tärkeyden lasten kehityksen ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.

Renner, I., Saint, V., Neumann, A., Ukhova, D., Horstmann, S., Böttinger, U., Dreibus, M., Kerl-Wienecke, A., Wulff, P., Paul, M., & Thaiss, H. M. (2018). Improving psychosocial services for vulnerable families with young children: strengthening links between health and social services in Germany. BMJ, 363, k4786.
https://doi.org/10.1136/bmj.k4786 BMJ

Hokkila, K. (2023) – Lastensuojelu asiakkaiden silmin -raportti, joka tuo esille, miten lastensuojelun asiakkaat kokevat palvelut ja millä tavoin lasten kuuleminen on merkityksellistä.

Hokkila, K. (2023). Lastensuojelu asiakkaiden silmin -selvitys. Lastensuojelun Keskusliitto. https://www.lskl.fi/wp-content/uploads/2023/11/20231101LastensuojeluAsiakkaidenSilminSelvitysValmis.pdf

Kirjoitus yhdistää tutkimustietoa ja käytännön havaintoja painottaen rakkauden merkitystä kiintymyssuhteiden ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin perustana. Näin pyritään korostamaan lasten, perheiden ja yhteisöjen tukemisen moniulotteisuutta.

Ritva Huusko
Perheterapeutti