Onko sinulla sisäinen lupa olla onnellinen? Onko onnellisuus ja tasapainoisuus sinua varten, vai ajatteletko sen olevan idealistista hömppää, jota ei reaalielämässä voi saavuttaa? Se, miten uskot itsestäsi ja elämästä, ohjaa sinun ajatuksiasi ja valintojasi.
Onnellisuus ja tasapainoinen elämä on mahdollista saavuttaa, ulkoisista olosuhteista huolimatta. Onnellisuus on sisäisen tasapainon tila, johon voi kasvaa. Kasvu on valinta, johon liittyy myös aina kasvamisen kipu. Kasvu on opituista, haitallisista uskomuksista ja toimintamalleista pois kasvamista, ja uusien tasapainoa ja onnellisuutta tukevien mallien oppimista.
Ja arvaatkin jo varmaan, kun puhe on kasvusta, niin se tapahtuu vähitellen, vuosien varrella. Vastasyntynyt ei kasva hetkessä aikuiseksi. Sama periaate pätee sisäisessä kasvussa. Se on oppimisprosessi, jota ei voi suorittamalla nopeuttaa, päinvastoin kovalla suorittamisella hidastatkin kasvuasi.
Kasvu tasapainoisuuteen ja onnellisuuteen on vuosien prosessi, mutta muutosta tavoiteltuun suuntaan voi 
havaita jo viikoissa. Jos kuljet askel kerrallaan haluaamasi suuntaan, olet aina askeleen lähempänä sitä, mitä haluat saavuttaa. Jos et koskaan lähde matkalle, et voi koskaan olla siellä, missä haluaisit joskus olla.
Jos uskot, että onnellisuus ja tasapaino on sinua varten, voit päättää lähteä tavoittelemaan niitä elämässäsi. Mutta jos et usko, että ne olisivat sinua varten – miksi edes lähteä tavoittelemaan sellaista. Siksi se, mitä uskot ohjaa valintojasi elämänpolullasi.
Miten voi ottaa ensimmäisen askeleen kohti tasapainoa?
Kasvu lähtee liikkeelle realiteettien näkemisestä ja ymmärtämisestä. Jokaisella on omat haasteensa omassa elinpiirissään. Haasteet tulee tunnistaa ja nimetä rehellisesti. Sen myötä pääsee tutkistelemaan, mitä haasteet saavat aikaan omaan hyvin- ja pahoinvointiin.
Päästäkseen ymmärtämään, mikä tuo itselle hyvin- tai pahoinvointia, tulee omia tunteita kuunnella avoimen rehellisesti. Jos huomaat tässä kohtaa toistavasi jotakin ajatusta tai lausetta esimerkiksi ”kyllä tämä silti on hyvä asia”, niin se voi olla yksi merkki, että asia tuo sinulle pahoinvointia. Olet oppinut selittämään asiaa itsellesi siten, että siedät sen tuoman pahoinvoinnin.
Tärkeintä tässä kohtaa on myöntää, että asia tuo pahoinvointia. Sinun ei tarvitse tehdä muutoksia mihinkään suuntaan ennenkuin tiedät ja päätät, mitä muutoksia tarvitset ja haluat elämääsi. Riittää, että sinulla on sisäinen lupa sanoittaa elämäsi tapahtumia. Kun tunnistat, mikä tuo sinulle pahoinvointia, voit kohdata itsesi empaattisesti eli ymmärtävästi ja armollisesti. Ja todeta vaikkapa, että ”eipä ihme, että minua on ahdistanut, tässähän tämä syy on”. Mutta vieläkään sinun ei tarvitse tehdä sen enempää asian eteen.
Tärkeintä koko prosessissa on sen kiireetön eteneminen. Kypsyt tekemään tarvittavia muutoksia, sitä mukaa kuin kasvusi etenee. Kiirehdityt ja hätäiset muutokset ovat asioita, joita kadutaan jälkeenpäin. Anna itsellesi aikaa makustella asioita ja päätökset kypsyvät sen myötä.
Omanarvontunto – työskentelyssä sinä olet niin tärkeä, että sinun hyvinvoinnin vuoksi kannattaa nähdä vaivaa. Samalla antaen se aika, jonka sinä tarvitset prosessin eri vaiheisiin. Näin et rikkoonnu lisää, vaan eheydyt vähitellen, kaikessa rauhassa.
Jos haluat oppia lisää omanarvontuntoon liittyen, tilaa itsellesi kuvan linkistä maksuton Omanarvontunto -opas. Samalla liityt sähköpostilistalle ja saat 14.10.2021 saakka viikkokirjeen aiheen teemalla. Sen jälkeen siirrymme kuukausikirjeeseen.
Blogitekstin kirjoittaja
Ritva Huusko
Perheterapeutti
Psykoterpeutti
Sairaanhoitaja, psyk.
