Narsismi on omanarvontunnon haurautta. Narsistisen ihmisen omanarvontunto on näennäisen hyvä. Ulospäin se näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa omanarvontunto on hauras. Se ei ole koskaan päässyt muotoutumaan terveeksi ja eheäksi.
Narsismin kehto on tunnekylmä ilmapiiri, jossa tunteiden osoittaminen on heikkoutta, jolle ei ole tilaa. Tai lapsi kasvaa ylenpalttisen ihailun ilmapiirissä. Hänet on nostettu jalustalle, jolloin hänellä jää oppimatta turhautumisen sietokyky ja muiden tunteiden huomioon ottaminen. Molemmissa tapauksissa vanhempi on kykenemätön asettamaan lapselle tämän tarvitsemia turvallisia rajoja.
Omanarvontunto rakentuu näennäiselle perustalle, jossa selviytymiskeinona on tunnekylmyys tai suuruuskuvitelma omista kyvyistä ja mahdollisuuksista. Molemmissa tapauksissa empaattinen kytkeytyminen muihin ihmisiin jää vieraaksi.
Tunnekylmässä vuorovaikutuksessa yksilö oppii selviytymään sivuuttamalla omat ja muiden tunteet. Jalustalle nostettu lapsi oppii ilmaisemaan omat tunteensa ja tarpeensa sekä vaatimaan, että niihin vastataan hänen haluamallaan tavalla. Mutta kummassakaan mallissa yksilö ei opi että toisten ihmisten tunteet ja tarpeet ovat yhtä tärkeitä kuin hänen.
Molemmissa vuorovaikutusmalleissa yksilö oppii, että muita ihmisiä voi kohdella kuten esineitä.
Rikkonaiset peilit kasvattavat rikotun omanarvontunnon
Kasvaessaan tunnekylmässä ympäristössä yksilöllä ei ole turvallista myöntää omia heikkouksiaan itselleen tai muille, ettei hän heikkoutta osoittaessaan tulisi kaltoinkohdelluksi.
Kun lapsi on nostettu jalustalle, hänen kasvattajansa haluaa nähdä hänet virheettömänä, jolloin lapsi ei joudu kohtaamaan omia virheitään. Hänelle muodostuu uskomus, että hän on virheetön ja jos virheitä tapahtuu, ne ovat muiden vastuulla.
Totuuden näkeminen ja kenties oman virheiden näkeminen tuntuu molemmissa tapauksessa ylivoimaiselta, koska siihen ei ole opittu. Näin omanarvontunto on rakentuu valheelliseksi. Onnistumiset ovat omaa saavutusta ja virheet muiden syytä ja vastuulla. Ihminen kasvaa vain onnistujaksi, jolla ei ole sisäistä lupaa tai mahdollisuutta epäonnistua.
Jos tapahtuu virheitä, syntipukkeja ovat kaikki muut ja narsistinen yksilö kokee olevansa uhri, mikäli häntä yritetään vastuuttaa virheestä.
Kun yksilölle yritetään asettaa rajoja tunnekylmässä ilmapiirissä kasvanut kokee joutuvansa aina saman kaltoinkohtelun kohteeksi, mitä hän on kokenut lapsena. Jalustalle nostettu kokee rajoja asettavan henkilön toimivan hävyttömän väärin häntä kohtaan.
Eheät peilit kasvattavat terveen omanarvontunnon
Terve omanarvontunto tarvitsee eheitä peilejä vuorovaikutussuhteissa. Kasvaakseen tasapainoiseksi yksilöksi on jokaisen löydettävä omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joita ihmisessä väistämättä on.
Terveen omanarvontunnon omaava yksilö pystyy näkemään sekä omat vahvuutensa että heikkoutensa. Löytämään sen missä hän on hyvä ja missä asioissa hänen tarvitsee vielä kasvaa ja kehittyä. Mikäli yksilöllä ei ole mahdollisuutta katsoa omia heikkouksiaan ja myöntää niitä, hänen omanarvontuntonsa on rikkonainen.
Lue lisää omanarvontunnosta
Tilaa itsellesi maksuton Omanarvontunto -opas, liityt samalla sähköpostilistalle, ja saat viikottain 14.10.2021 saakka viikkokirjeen omanarvontuntoon liittyen.
1.10.2021 julkaisemme Terapeuttitalon verkkokaupassa e-kirjan ja verkkokurssin omanarvontunnosta. Lokakuun puolenvälin jälkeen siirrymme kuukausikirjeeseen.
Blogitekstin kirjoittaja
Ritva Huusko
Psykoterapeutti
Perheterapeutti
Sairaanhoitaja, psyk.