Mikä on aikuisen epäkypsää käyttäytymistä? Parisuhteessa, työyhteisöissä, ystävyyssuhteissa, harrastepiireissä voi törmätä aikuiseen, jonka käytös hämmentää tai herättää ärtymystä.

Kun yksilö ei ole saanut tarvitsemaansa kasvun tukea läpi lapsuuden, murrosiän ja nuoren aikuisuuden, hän voi toimia ikäistään epäkypsemmällä tavalla.

Hyvää vanhemmuutta on tukea yksilön kasvua aikuisuuteen saakka, opettamalla puhumaan kaikista asioista asioina. Näin ristiriitatilanteissa opitaan puhumaan ja selvittämään käsillä olevat asiat.

Epäkypsä käytös näkyy yleisimmin ristiriitatilanteiden selvittämisessä. Epäkypsä käytös on lapsen, nuoren tai nuoren aikuisen oppima selviytymiskeino näissä tilanteissa. Opittua käyttäytymismallia käytetään niin pitkään, kuin se palvelee tai kunnes saa oppia uuden paremmin palvelevan toimintamallin.

Epäkypsiä toimintamallit eli selviytymiskeinot näkyvät yksilöissä:

  • välttelynä
  • vitsailuna
  • vaikenemisena
  • asioiden sanoittamisena toisin kuin ne ovat (kaunistelu, liioittelu mm.)

Välttelijä

Välttelijä voi käyttää kaikkia näitä keinoja tai osaa niistä. Välttelijää kuvaillaan usein liukkaana kuin saippua, ettei hänestä saa mitään otetta, eikä hänestä voi tietää, mitä hän ajattelee ja tuntee.

Välttelijä yrittää kaikin mahdollisin keinoin välttää ilmaisemasta mitä hän syvimmiltään tuntee ja/tai ajattelee.

Välttelijä-vitsailija

Välttelijä- vitsailija saa yleensä uudet tuttavat hymyilemään ja nauramaan, sillä hänen keskustelutyylinsä on hauskuuteen pyrkivä. Hän vitsailee kaikesta hienovaraisesti tai suoraan ja kaiken aikaa, tiedostamattaan ja tottumuksesta. Tarkoitus on keventämällä välttää kaikki vakavat keskustelut.

Mitä pidempiaikainen tuttavuus välttelijä-vitsailijan kanssa on, sitä vähemmän hänen loputtomat vitsinsä narurattavat. Välttelijä-vitsailija on mestari viihdyttäjä, jota kukaan hänen ympärillään ei ehkä syvemmin tunne, sillä hän välttää näyttämästä todellista minäänsä vitsailun keinoin.

Välttelijä-vitsailijan kanssa vakavat keskusteluyritykset voivat turhauttaa vastapuolen ärtymykseen saakka. Tai tehdä sen, mitä vuorovaikutusmallin on tarkoitus tehdä eli johdattaa keskustelu muualle, kevyempiin aiheisiin.

Taitava välttelijä-vitsailija osaa johdattaa keskustelun niin vaivattomasti muihin aiheisiin, että vakavaa keskustelua yrittänyt huomaa vasta jälkeenpäin, ettei tarpeellisesta aiheesta puhuttu lainkaan. Mukavalla mielellä kevyesti jutustelu voi olla niin houkuttelevaa ja miellyttävää, että välttelijä-vitsailija onnistuu manipuloimaan keskustelun yrittäjän moneen kertaan ja loputtomiin muihin aiheisiin.

Välttelijä-vaikenija

Välttelijä-vaikenija taas pakenee kaikkea keskustelua vaikenemalla. Jos hän tuntee aiheen jollakin tapaa tukalana, hankalana hänen suunsa napsahtaa kiinni.

Välttelijä-vaikenija voi kokea, että hänellä ei ole kysessä olevasta aiheesta mitään mielipidettä tai sanottavaa, tai hän ei halua sanoa mitään, joka voi luoda riitaa. Niinpä hänen suunsa napsahtaa kiinni, Mitä enemmän häntä yrittää saada puhumaan, sitä tiukemmin suu sulkeutuu.

Osa välttelijä-vaikenijoista pakenee paikalta ja osa voi jäädä paikalle , mutta puhumaan heitä ei millään keinolla tukalaksi koetusta aiheesta saa.

Välttelijä-vaikenija on välttelijöistä helpoiten tunnistettavissa haluttomaksi puhumaan hankalaksi kokemastaan aiheesta.

Myös välttelijä-pakenijan välttämiskäyttäytyminen puhumista kohtaa on niin suoraa, että sen päämäärä, vaikean aiheen välttäminen, on selvää. Välttelijä-pakenija poistuu hiljaa paikalta, jos keskustelun aihe tuntuu tukaltalta.

Hän voi ilmaista haluttomuutensa puhumaan sanoittamalla sitä tai poistua vain hiljaa paikalta. Hän voi yhdstää pakenemiseen myös sanoittamisen ja sanoittaa tilannetta vaikkapa toisen jatkuvana hankaluutena ja oikeuttaa poistumisensa itselleen näin. Päämääränä on jälleen selkeästi väistää hankalaksi koettu aihe.

Välttelijä-toisin sanoittaja

Välttelijä-toisin sanoittaja kuvailee yleensä vastapuolen hankalana tyyppinä, jonka kanssa keskustelu ei vain onnistu.

Tarkoitus on hämätä vastapuoli uskomaan, että vika hänen keskusteluhaluttomuuteensa on toisessa osapuolessa. Toisin sanoittaja johdattelee taitavasti keskustelun asiasta A asiaan B asiaan C.

Keskutelun logiikka on kuljettaa keskustelua ihan mihin vain muuhun, kuin esille nostettuun aiheesseen oma vastuu tunnistaen. Tätä kutsutaan manipuloimiseksi.

Välttelijä-toisin sanoittajan kanssa keskustelu herättää yleensä vastapuolessa ärtymystä, syyllisyyden tunnetta, vihaa. Näiden tunteiden tarkoitus on hämätä vastapuoli esille nostetusta aiheesta juurikin tunnemylläkkän, jossa esiin nostettu aihe unohtuu ja näin hankalasta aiheesta välttyy puhumasta.

Miten suojautua tilanteissa ja turvata oma hyvinvointi?

Mikä on aikuisen epäkypsää käyttäytymistä on usein vaikeaa erottaa. Opettele pysähtymään hetkeen ja tilanteeseen ja kysy itseltäsi tai ääneen ”mitä tässä tapahtuu?”. Näin toimimalla saat etäisyyttä tilanteeseen ja opit suojaamaan itseäsi ja hyvinvointiasi.

Blogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko
Perheterapeutti
Psykoterapeutti
Sairaanhoitaja, psyk.