Masennus voi piiloutua näennäisen toimintakyvyn taakse. Masentuneella henkilöllä voi olla harrastuksia tai työ, johon hän uppoutuu. Näitä mielekkäitä asioita hän pystyy harrastamaan paljon myös masentuneena, jolloin masennus piiloutuu toiminnan taakse.

Näennäinen toimintakyky hämää masentuneen ja hänen lähipiirinsä huomaamasta, kuinka toimintakyvytön masentunut voi olla muissa asioissa. Mielekäs harrastaminen ja työ saavat tilanteen näyttämään siltä, että toimintakykyä on, mutta halukkuutta parisuhteen tai perheen yhteisiin asioihin ei.

Näennäinen toimintakyky eli piiloutuva masennus

Toimintakyky näyttäytyy toimivana, kun on intoa tehdä rakastamiaan asioita, näin masennus voi piiloutua näennäisen toimintakyvyn taakse. Ja muihin arjen asioihin toimintakykyä ja intoa ei tunnu riittävän. Ne jäävät tekemättä.

Kun puoliso ottaa yhteisten asioiden hoitamisen puheeksi, masentunut puoliso joko vetäytyy tai hyökkää. Lopputulema on yleensä sama. Asiat jäävät joko yhdessä hoitamatta ja vastuu kasaantuu toiselle tai sitten asiat hoituvat, mutta riitaisessa ilmapiirissä.

Arjen pyörittäminen hankaloituu. Useinkin tämä tuo runsaasti ristiriitoja tai etäisyyttä perhe- ja parisuhteessa, kun mielekäs harrastustoiminta tai työ näyttää nielevän kaiken ajan ja energian.

Sosiaalisista suhteista vetäytyminen

Jos sosiaaliset suhteet ovat asioita jotka eivät ole kaikista helpoimpia asioita yksilölle, masennus näyttäytyy esimerkiksi vastenmielisyytenä kanssakäymiseen läheisten ja ystävien kanssa.

Pikkuhiljaa sosiaalisessa yhteydessä oleminen perheen, ystävien tai puolison kanssa vähenee. Masentunut vetäytyy yksinäisyyteen harrastuksen pariin tai kotona omaan rauhaan.

Muut ihmiset voidaan kokea hankalina ja vuorovaikutuksen ristiriidat ylivoimaisina sietää. Sosiaalisesta vuorovaikutuksesta vetäytyminen perustellaan muiden ihmisten hankaluutena ja siitä johtuvana vastenmielisyytenä sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Loputon ärtyisyys

Masentunut voi myös olla aina ärtynyt. Pieninkin asia saa hänet menettämään malttinsa.

Aikaisemmin leppoisana tunnettu ihminen voi muuttua jatkuvasti ärtyneeksi ja kiukkuiseksi. Syy nähdään yleensä olevan itsen ulkopuolella. Hankala sisäinen olo tuntuu muiden aiheuttamalta.

Puolison huoli kasvaa yleensä tässä vaiheessa suureksi. Jos puolisoiden välinen keskustelu ei onnistu ja masentunut osapuoli ei suostu avun hakemiseen, parisuhteen läheisyys ja onnellisuus hiipuvat vähitellen pois. Jäljelle jää arjesta selviytyminen, jossa kumpikaan osapuoli ei koe tyytyväisyyttä.

Mitä pidempään tilanne jatkuu tällaisena, sitä epätoivoisemmalta yhteiselo alkaa tuntumaan. Epätoivon kasvaessa, voimat ja toiveikkuus parisuhteen tulevaisuudesta vähenevät.

Miten tilanteeseen saa apua

Mikäli huomaat eläväsi tämänkaltaisessa tilanteessa:

  1. Ota asia rohkeasti puheeksi puolisosi kanssa.
  2. Kysy voisiko hän omasta mielestään olla masentunut.
  3. Kerro omat huomiosi hänelle ja että olet huolestunut hänestä ja teistä.
  4. Netistä löytyy masennustestejä, pyydä häntä tekemään testi.
  5. Hakekaa apua – varatkaa aika lääkärille joko kunnalliseen terveydenhuoltoon tai työterveyteen.
  6. Vaikka puolisosi ei suostu hakemaan apua, varaa itsellesi aika ja pyydä keskusteluapua, ettet itse uuvu.
  7. Pari- ja perhepsykoterapia on Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa, jota teillä on oikeus saada. Voitte hakea siihen korvattavuuden yhdessä asioiden työstämiseksi. Yhden perheenjäsenen masennus kuormittaa myös muita perheenjäseniä ja vie kaikkien voimavaroja.
  8. Älä jää yksin, apua on saatavilla – vaikka sen saaminen ei ole aina helppoa.

Blogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko

Perheterapeutti

Sairaanhoitaja, psyk.