Tämä on aihe, josta olen pitänyt luennon vuosia sitten Terapeuttitalon yleisöluentoillassa. Luentotallenteen löydät täältä, varsinainen luento alkaa kohdasta 4:58.  Viiden ja puolen vuoden aikana video on kerännyt 4357 katsontakertaa Youtubessa, niinpä ajattelin että on aika kirjoittaa blogitekstisarja aiheen masennus teemalla.

Masennuksesta iloon ja jaksamiseen

Masennus on näköalattomuutta ja toivottomuutta. Toivottomuutta, joka voi tuntua myös kehotasolla. Mitä vakavampi masennuksen aste on, sen moniulotteisemmin se näkyy yksilön ajatusmalleissa, toiminnassa ja jaksamisessa.

Masennuksesta voi toipua iloon ja jaksamiseen, masennuksen juurisyitä selvittämällä ja hoitamalla. Psykoteriapia sen eri muodoissa (perhe-, pari-, trauma-, ryhmä- ja yksilöpsykoterapia) on tutkitusti vaikuttava masennuksen hoitomuoto.

Masennuksen oireet

Masenuksen oireita on masentunut, surullinen, ärtynyt ja tyhjä mieliala. Mielihyvän menettäminen, uupumuksen kokeminen, itseluottamuksen ja itsearvostuksen vähentyminen tai menettäminen, syyllisyyden jatkuva kokeminen sekä kohtuuton itsekritiikki. Päätöksenteon ja keskittymiskyvyn vaikeutuminen. Myös kuolemantoive tai itsetuhoisuuteen liittyviä ajatuksia tai toimintaa voi olla.

Mieliala voi vaihdella yksilöllisesti masentuneisuudesta, ärtymykseen ja tyhjään oloon. Tai voi painottua johonkin näistä.

Mielihyvän kokemusta on vaikea tai mahdoton tavoittaa. Jos mielihyvää löytää jostakin asiasta tai tekemisestä, niin masentunut pyrkii saamaan tätä tekemistä elämäänsä mahdollisimman paljon. Henkilö esimerkiksi imeytyy mielekkääseen harrastukseen tyystin, kaikki muu sivuun unohtuen.

Uupumus on kokonaisvaltainen väsymyksen ja innottomuuden kokemus. Mikään uni ja lepo ei tunnu riittävältä. Jatkuva väsymys saa aikaan aivosumua, joka saa aikaan keskittymiskyvyn ongelmia ja päätöksenteon vaikeutta.

Itseluottamus ja itsearvostus hiipuu pois. Sen tilalle tulee kohtuutonta itsekritiikkiä, syyllisyyden kokemista ja riittämättömyyden tunnetta.  Kun mielikuva omasta itsestä värittyy negatiiviseksi ovat kuolemantoive tai itsetuhoiset ajatukset sekä toiminta tästä looginen seuraamus. Kun omaa itseä ei näe tärkeänä tai merkityksellisenä, se altistaa itsetuhoisille ajatuksille. Epätoivon ja näköalattomuuden lisääntyessä nämä ajatukset voivat siirtyä toiminnan tasolle.

Masennuksen hoito

Masennus on pahimmillaan tappava sairaus, siksi se tulee aina hoitaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua on saatavilla, sitä enemmän yksilöitä ja perheitä voidaan säästää inhimilliseltä kärsimykseltä.

Pyskoterapia on tutkimusten mukaan masennuksen vaikuttavin hoitomuoto. Myös lääkehoitoa hoidon tukena voidaan käyttää tarvittaessa, mutta yksinomaan lääkehoidolla masennusta ei voida parantaa. Lääkehoidon avulla voidaan helpottaa oireita, mutta masennuksen aiheuttamat todelliset syyt tulee selvittää ja käsitellä, jotta sairaus saadaan hoidettua.

Kenellä on mahdollisuus saada psykoterapiaa

Tässä kappaleessa on suoria lainauksia Kelan Kuntoutuspsykoterapia oheistuksesta. Lainatut kohdat on merkitty heittomerkkien sisään, kohdittain ja sivuittain.

“Psykoterapia on kuntoutusta, jota Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ja korvata. Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joilla on todettu työ- tai opiskelukykyä ukaava mielenterveyden häiriö” (kohta 1.2. sivu 2) – jota masennus on.

“Kelan on korvattava tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa siten kuin Kelan kuntoutuslain 11 ja 11b §:issä säädetään.” Kelan korvaamaan kuntoutuspyskoterapiaan on oikeus, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät.

Edellytykset kuntoutuspsykoterapian korvaamiseen ovat

  • mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen 16-65v henkilö on ollut vähintään kolme kuukautta hoidossa esim. mielenterveystoimisto tai itsekustanteinen psykoterapia ja vähintään 2 lääkärikäyntiä. Kela edellyttää yhteensä vähintään 5 tapaamista näiden kolmen kuukauden aikana.

“Kansaneläkelaitos korvaa 16–67-vuotiaan vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi tarkoituksenmukaista kuntoutuspsykoterapiaa, jos asianmukaisesti todettu ja diagnosoitu mielenterveydenhäiriö uhkaa vakuutetun työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutuspsykoterapiaa ei korvata, jos käytettävissä olevat muut hoito- tai kuntoutusmuodot ovat riittäviä vakuutetun työ- ja opiskelukyvyn parantamiseksi tai palauttamiseksi.” (kohta 1.3.2., sivu 5).

Miten psykoterapiaan pääsy on mahdollista

“Kuntoutuspsykoterapian tulee perustua kuntoutujan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä tehtyyn yksilölliseen kuntoutuksen tarpeen ja soveltuvuuden arvioon sekä kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan, joka sisältää psykiatrian erikoislääkärin lausunnon. Kuntoutussuunnitelmassa tulee perustella, miten vakuutetun hoito ja kuntoutuspsykoterapia muodostavat työ- ja opiskelukykyä tukevan tai parantavan toiminnallisen kokonaisuuden.” (kohta 1.3.2., sivu 5)

“Kuntoutuspsykoterapian tarvetta arvioitaessa on keskeistä, tarvitseeko kuntoutuksen hakija psykiatrisen hoidon lisäksi” – mitä ei riittävällä tasolla ole julkisella puolella saatavissa resurssoinnin vuoksi – “kuntoutuspsykoterapiaa pystyäkseen opiskelemaan tai pysyäkseen työkykyisenä” (kohta 1.3.2.1 sivu 6). Näin ollen lähes jokaisessa Suomen kunnassa on nykyisin sellainen tilanne, että riittävää hoidon tasoa ei ole hakijan saatavilla julkisella sektorilla. Riittävä hoidon taso masennuksen hoidossa voi olla 1-2 käyntiä viikossa, jotta masennuksen juurisyitä pystytään hoitamaan.

“Kuntoutuspsykoterapian tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan kokonaistilanne. Myöntämisen edellytyksiä ovat hakijan tilanteen vaikuttavuus opiskelu- ja työkykyyn” (kohta 1.3.2.5.,  sivu 11). Olisiko työ- ja opiskelukyky mahdollilsta palauttaa tai ylläpitää, jos on mahdollisuus riittävään tiiviiseen hoitokontaktiin. Vai onko kunnallinen noin kuukauden 2-4 viikon välein toteutuva hoitokontakti riittävä. Terapian oikea-aikaisuus, kokeeko hakija saaneensa riittävää hoitoa, apua hakiessaan. Jos hakija ei koe sitä saaneensa, hänen vaatimustaan riittävästä hoidon määrästä tulee kuunnella ja mahdollistaa riittävä hoidon määrä, joka on mahdollista lähinnä Kelan tukeman psykoterapian avulla. Mikään hoitotaho ei voi määrittää hakijan puolesta, mikä on hänelle riittävä hoidon määrä.

“Tarvetta arvioidessa otetaan huomioon myös hakijan valmiudet psykoterapiatyöskentelyyn” (kohta 1.3.2.5., sivu 11). Tämä tarkoittaa sitä, että sitoutuuko hakija käymään psykoterapiassa. Lisäksi avoin psykoottisuus tai aktiivinen, runsas päihteiden käyttö ovat psykoterapian esteitä. Muilta osin vain hakija voi tietää, onko hänellä valmiuksia psykoterapiatyöskentelyyn.

Sopivan psykoterapiasuunnan ja terapeutin löytyessä hakijan valmius psykoterapiatyöhön myös vahvistuu. Tärkeintä on halua työstää omia asioita ja hoitaa itseä sitoutuneesti. Jos kuntoutuksen hakija kokee, että näitä hänellä on, eikä hänen tapaamansa psykiatri suostu hoitomuotoa hänelle suosittamaan, on aina mahdollista hakea ja vaatia toisen psykiatrin arivioita asiaan.

Minkälainen psykoterapia kannattaa valita

Se millaiseen psykoterapiaan psykiatri kirjoittaa lähetteen riippuu siitä, miten perehtynyt hän on eri psykoterapiasuuntauksiin. Käypähoitosuositus on tällä hetkellä kognitiivinen yksilöpsykoterapia, jonka vuoksi suurin osa psykoterapiasuosituksista ohjautuu tähän.

Psykoterapia voi olla yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmämuotoista. Suuntaukseltaan kognitiivista, ratkaisukeskeistä, integratiivista, psykodynaamista, psykoanalyyttista, kognitiivis-analyyttista (KAT), kriisi ja trauma tai taideterapiaa.

Mikäli masennusta sairastavalla on parisuhde tai perhe, kannattaa puoiison ja perheen kanssa miettiä, olisiko pari- tai perheterapia psykoterapiana se, jolla sairautta hoidetaan. Näin voidaan tukea vuorovaikutusta lähisuhteissa ja sitä kautta hoitaa masennusta sekä ehkäistä sen siirtymistä perhesysteemiin.

Tällä hetkellä yksilöpsykoterapiaan pääsyyn joutuu jonottamaan useita kuukausia jopa vuoden. Kelan korvaamaan pari- ja perheterapiaan sen sijaan on mahdollista päästä ilman jonotusta nykytilanteessa. Tämä johtuu yksilöpainotteisuudesta psykoterapialähetteissä ja -suosituksissa. Kelan luvut kertovat, että vuonna 2020 Kelan tukemaa yksilöpsykoterapiaa sai 49 300 henkillöä ja pari- tai perheterapiana Kelan tuella kävi 730 henkilöä (paria ja perhettä).

Masennuksesta toipuminen

Psykoterapiassa etsitään masennuksen juurisyitä ja ymmärrystä omaan itseen. Kun itsetuntemus ja itsearmollisuus lisääntyy, se luo tilaa hyvinvoinnille. Prosessi voi olla pitkä, jopa useita vuosia, sillä terapiaprosessissa puretaan ensin hyvinvoinnin esteenä olevat haitalliset uskomukset ja vasta sen jälkeen päästään luomaan hyvinvionnin mahdollistavia uusia ajatusmalleja.

Vanhoista uskomuksista ja ajatusmalleista luopuminen tuntuu usein tuskalliselta ja pelottavalta. Tämän vuoksi prosessia ei voi kiirehtiä. Muutokseen menee se aika, minkä yksilö siihen tarvitsee. Prosessin kiirehtiminen lisää ahdistusta ja hidastaa toipumista. Siksi on hyvä muistaa, että kaikki hyvät asiat ottavat aikansa tapahtuakseen.

Masennuksesta voi toipua. Ei samanlaiseksi kuin ennen masennusta, mutta viisaammaksi ja viisaasti armollisemmin vahvemmaksi. Elämä masennuksen jälkeen voi olla aitona omana itsenä elämistä, pienistä arjen asioista ilon ja onnen löytämistä. Masennuksesta toipumisen jälkeen voi elää tasapainoista ja hyvää elämää.

Blogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko
Perheterapeutti
Psykoterapeutti