VIHAN MONET KASVOT

Tänä päivänä viha ilmoittaa olemassaolostaan monin eri tavoin. Se ei tarkoita, että sitä olisi vältämättä enempää kuin ennen, se vain näkyy meille kaikille selkeämmin julkisen ja sosiaalisen median kautta. 

Viha voi olla tervettä, omien rajojen pitämistä auttava tunne. Viha voi olla myös yksilöä ja hänen sosiaalista ympäristöään tuhoava. Mikäli oma suhde vihaan ei ole selkeä, se koetaan useinkin hankalana tunteena, jota mieluummin yritetään välttää kohtaamasta. Tällöin monikin kokee, että viha kääntyy omaa itseä kohtaan tuhoavaksi voimaksi.

Oikeutettu viha julkisessa mediassa
Julkinen media on jo vuosia näyttänyt esimerkkiä oikeutetusta vihasta. Viha vain naamiodaan sanoilla näyttämään oikeutetulta arvostelulta, kyseessä olevan henkilön tekojen tai sanomisten vuoksi. Kerrotaan, että vihapuhe on sanan vapautta. Mutta mitä muuta kuin vihaa on sen taustalla, että oikeutetamme itsemme panettelemaan jotakin ihmistä, katsomaan häntä ylhäältä päin ja arvostelemaan hänen valintojaan. Oikeutuksen katsotaan tulevan siitä, että kyseessä on julkisuuden henkilö. Katsotaan oikeudeksi kaivaa julkisuuden henkilön yksityiselämää, sanomisia ja kirjoittaa siitä median liikevaihtoon positiivisesti vaikuttava juttu, yksityisen henkilön kustannuksella. 

Meidän kuluttajien vastuulla on se, mitä luemme, mihin aikamme ja rahamme käytämme. Jos vihapuhe tai pikemminkin kirjoitus myy, niin silloin media sitä tuottaa. Eli jos me, kuluttajat, emme lukisi vihaa ruokkivia julkaisuja, media ei niitä tuottaisi. Media tuottaa sitä, millä on tilausta, sitä mikä myy ja mahdollistaa sen olemassaolon. Sensaatiomaisten lehtijuttujen runsauden perusteella, vihapuheella on tilausta yhteiskunnassamme.

Oikeutettu viha somessa
Sosiaalinen media on nostanut vihapuheen keskusteluihin. Vihan nähdään ryöpsähtävän esille kuin tulivuoren purkauksen, sopivan teeman noustessa esiin. Ihmiset, joiden sisällä on patoutunutta vihaa, purkavat sitä joko yksin tai yhteen liittyen joko yhteen uhriin tai ihmisryhmään. Pohjimmiltaan ilmiössä voidaan havaita viha, joka hakee oikeutettua ilmaisukanavaa. Sillä jos vihaa ei olisi yksilössä, se ei hakisi ulospääsyä eri kanavissa.

Sukupolvinen viha 
Sukupolvinen viha voidaan havaita mediassa näkyvän vihan takana. Viha elää vuorovaikutusrakenteissamme ja ihmisisuhteissamme, ja siitä on tullut normaali osa elämäämme ja siksi sitä on vaikea tunnistaa vihaksi. Mikäli viha on oikeutettua, se saa elää vapaasti meissä yksilöissä, eikä sitä tule välttämättä kyseenalaistaneeksi, koska sen läsnäolo on osa normaalia elämäämme.

Miten tunnistan vihan itsessäni ja vuorovaikutussuhteisssani?
Vihan läsnäolon voi tunnistaa tutkimalla itseä ja omia asenteita ja ihmissuhteita. Oletko enimmäkseen tyytyväinen ja onnellinen vai vihainen, ärtynyt ja stressaantunut? Ovatko ihmissuhteesi enimmäkseen tasapainoisia ja rauhallisia  vai täynnä ristiriitoja ja taisteluita? Vihan läsnäolon voit havaita, jos olet enimmäkseen vihainen ja stressaantunut ja ihmisuhteiessasi on paljon ristiriitoja ja taisteluita. Toki viha voi olla myös piilotettua, jolloin se näkyy vitseiksi naamioituna pisteliäisyytenä, ulos sulkemisena, mykkäkouluna.

Usein reagoimme vihaan eri tavoin, yksilöllisen temperamentin ja opitun käyttäytymistavan mukaan. Yksi hyökkää havaitessaan vihaa, toinen vetäytyy ja kolmas yrittää neuvotella ja ehkäpä jopa miellyttää, vihan laannuttaakseen. Kaikkki tavat ovat yhtä oikein tai väärin, eli ei ole oikeaa tapaa reagoida vihaan. 

Mikäli viha tuntuu kuluttavalta, sietämättömältä siltä voi suojautua, asettamalla itsensä mahdollisimman objektiiviseen asemaan vihan ryöpsähdellessä ympärillä. Siihen tilaan pääset helpoimmin alkamalla vain havannoimaan, mitä ympärilläsi tapahtuu ja mitä ihmiset haluavat sinulle viestittää. Nopein tapa päästä objektiivisen tarkkailijan asemaan, on kysymys “mitä tässä vuorovaikutussuhteessa tapahtuu”.  Tällöin fokus siirtyy vuorovaikutustapahtumaan ja oma vihaan reagointi jää vähitellen vähemmällä, provosoituminen, tunteen siirtyminen vähenee. Ja tässä tilassa on helpompi vähitellen etsiä rakentavia ratkaisumalleja ristiriitoihin tai ihmissuhteisiin.

Blogitekstin kirjoittaja on
Ritva Huusko
Psykoterapeutti, psyk.sh

1 reply

Jätä vastaus

Heräsikö ajatuksia artikkelista?
Liity mukaan keskusteluun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *