Onnellinen parisuhde. Millainen se sinun näkemyksesi mukaan on?

Työssäni perheterapeuttina olen huomannut, että onnellisimmat parit ovat niitä, jotka osaavat riidellä rakentavasti. He voivat olla eri mieltä asioista, ilman että kumpikaan kokee sitä uhkana itselleen. Omat tarpeet ja tunteet voi sanoittaa.

On lupa olla tarvitseva. Jopa vaatia, että oma tarve tulee kuulluksi, kun oma hyvinvointi vaatii sitä. Toinen haluaa tukea ja auttaa, koska rakastaa. Molemmat osapuolet voivat luottaa siihen, että puolisolta saa tukea ja apua, kun sitä tarvitsee. Voi nojautua toiseen.

Molemmat puolisot voivat luottaa toiseen niin, että he uskaltavat olla näkyviä juuri sellaisena kuin ovat. Saa kokea tulevansa rakastetuksi ehdoitta. Hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Toisinaan kuulluksi tuleminen voi tarkoittaa riitaa ennenkuin molemmat ovat ymmärtäneet, mistä oikein puhutaan. Mutta kumpikaan ei pelkää riidassa, eikä koe tulevansa hyljätyksi, torjutuksi tai nöyryytetyksi millään tavalla. Ja jos kokee tulevansa, asia keskustellaan läpikotaisin. Tilanteeseen löytyy helpotus keskustelun myötä.

Tämä kaikki on mahdollista, kun parisuhteessa on kunnioitus ja luottamus vakaana pohjana. Puolisoiden teot ja sanat ovat yhdessä linjassa kertomassa toinen toiselle, että rakkaus on.

Onko sinulla hyvän vuorovaikutuksen parisuhde?

Minulla ei ainakaan ollut aviomieheni kanssa asiat noin seesteisen auvoisesti suhteen alussa. Toki olimme onnellisia vastarakastuneina. Mutta vuorovaikutusta olemme saaneet opetella.

Välillä on aikoja, jolloin yhä etsimme tietä toistemme ymmärtämiseen. Vuosien saatossa olemme edistyneet. Huomattavasti. Meillä se on vaatinut tiukkoja keskusteluja, väliin ne ovat yltyneet riidoiksi asti.

Puolisoiden erilaisuus on rikkaus

Minä olen pohtija ja puolisoni mieluummin tekee asioita kuin puhuu ja pohtii. Meidän haasteemme on ollut löytää tila, jossa molemmilla on tila puhua. Minä voisin mieluusti pohtia ja puhua asioita hänenkin puolestaan – jos hän ei tee sitä itse.

Niinpä minun on pitänyt opetella olemaan hiljaa ja antamaan kärsivällisesti tilaa, että mieheni ehtii miettimään esittämäni asian. Ja sitten kertomaan minulle pohdintaansa. Mikäli hän katsoo aiheelliseksi muodostaa jonkun mielipiteen kyseessä olevasta aiheesta.

On aiheita, joissa hän kokee, että hänellä vain ei ole mitään mielipidettä siitä aiheesta. Silloin hän luottaa minun mielipiteeseeni, ja menemme sen mukaan. Mutta eihän minullakaan ole kaikista häntä kiinnostavista asioista mielipidettä, vaan luotan niissä kohtaa hänen pohdintojensa tulokseen.

Suhteemme alkuun pohdin itsekseni parisuhteemme vuorovaikutusta ja kaikkea siihen liittyvää. Kun kysyin häneltä, mitä hän ajattelee, oletin, että hän pohtii samoja asioita siinä vieressä. Yllätyin moneen kertaan, kun hän kertoi pohtivansa, miten rakentaa toimivamman eläinsuojan tai korjaa jonkun muun paikan. Eikä hän kertaakaan vuosien saatossa ole kertonut oma-aloitteisesti pohtivansa parisuhteemme tilannetta tai vuorovaikutusta.

Tässä erilaisuutemme näkyy eniten. Minä olen pohtinut asioita niin paljon, että minulla on jo valmis ajatus valmiina, kun aloitan keskustelun. Ja puolisoni pohtii mieluummin puusavotan tekoa vapaapäivänään kuin parisuhteen kiemuroita.

Erilaisuutemme on rikkautemme. Samaan aikaan se on haasteemme. Olen huomannut, että monella pariskunnalla vastaanotollani on samoja haasteita. Presidentti Tarja Halonen on puolisonsa Pentti Arajärven kanssa vieraana Vappu ja Marja Livessä. Hän kiteyttää asian upeasti haastattelussa. Katso video tästä linkistä kohdasta 8:00- eteenpäin.

Mistä niitä onnellisia parisuhteita saa?

Resepti on helppo. Sitkeää ja periksiantamatonta työskentelyä, höystettynä rakastavalla hyväksynnällä. Maksuttomasta oppaastani Vapaudu rakastamaan – 10 askelta hyvään parisuhteeseen, voit lukea, miten eri osa-alueet hyvässä parisuhteessa toteutuvat.

Puolison kanssa näitä asioita on antoisinta pohtia. Parisuhteen läheisyyttä ja luottamusta luodaan yhteisillä keskusteluilla.

Vuorovaikutus on opittu malli. Mausteena on molempien osapuolten historia ja siitä kumpuavat uskomukset ja asenteet, sekä erilaiset temperamentit. Opitut asiat voi muuttaa määrätietoisella työskentelyllä. Historiamme tuomat uskomusten ja asenteiden myös mahdollista muuttua ajan saatossa. Se mikä ei muutu on temperametti.

Tunnetaitoja voi oppia. Ja tuleekin opetella. Mutta meidän synnynnäinen temperamenttimme ei muutu. Joku on nopea ja toinen huomattavasti hitaampi asioissa. Molemmilla tulee olla lupa olla sellainen kuin ydinolemukseltaan on. Niinpä rakastava ja hyväksyvä asenne on oikeastaan ainoa tapa selvitä tässä kohtaa.

Onnellisessa parisuhteessa on lupa olla se, joka on. Kannattaa aloittaa, itsensä ja puolison hyväksymisestä, sellaisena kuin kumpikin ydinolemukseltaan on. Kunnioittavassa vuorovaikutuksessa on tila olla se joka on. Siinä rakennetaan hyvää elämää. Rakastaen, rajoja on lupa asettaa.

Antoisia pohdintoja ja keskusteluja!

Blogitekstin kirjoittaja:

Ritva Huusko

Perhepsykoterapeutti, MSc

Sairaanhoitaja, psyk

Täydennyskoulutukset:

Kiikkku -vauvaperhetyöntekijä

Solmuja -parisuhteessa ryhmänohjaaja