Vuorovaikutus voi olla avointa ja suoraa tai epäsuoraa ja monia piiloviestejä sisältävää. Suorassa ja avoimessa vuorovaikutuksessa on mahdollisuus dialogiin eli vuoropuheluun. Kun taas epäsuorassa se on vaikeaa ellei mahdotonta. 
Ilkeys ja viha piiloutuu usein epäsuoraan viestintään. Toki suoraakin vihanilmaisua on paljon. Ja piilovihaa vielä enemmän. Vihan kyllästämässä ilmapiirissä on raskas elää ja hengittää. Olipa vihan kokemus suora tai epäsuora, se tuo mukanaan pahoinvointia ja estää hyvinvointia. Oikea rehellisyys on rakentavaa. Sen päämäärä on luoda hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Toki rehellisyys voi olla myös ikävää kuultavaa ja kohdattavaa, sen luodessa terveitä rajoja yksilöille, pariskunnille, perheille ja laajemminkin yhteiskuntaan. Mutta rehellisyyden nimissä rikotaan myös paljon. Joku sanoo olevansa vain rehellinen ja oikeuttaa sen kautta itsensä rikkomaan ympärillä olevia ihmisiä sanoillaan. Vastapuolen lupa pahoinvointiin voidaan kieltää ihmettelemällä tai ivaamalla, ettei hän kestä rehellistä mielipidettä itsestään.
Mistä sitten erotat onko vuorovaikutus epäsuoraa vai avointa?
Hyvä tapa erottaa avoin ja epäsuora malli on tämä. Sinulle tulee keskustelussa ajatus tai tunne, että keskustelun toinen osapuoli viestii ehkä jotakin muutakin kuin mitä hän sanoo ääneen ja kysyt siitä häneltä.
-
Avoimessa vuorovaikutuksessa
- kysyt asiasta ja sinulla tulee kokemus, että tulet kysymyksesi kanssa kuulluksi ja ymmärretyksi
- kysymääsi asiaa pohditaan yhdessä
- keskustelu on vuoropuhelua
- molemmilla osapuolilla on keskustelun jälkeen yhdenmukainen kuva siitä, mistä on keskusteltu
-
Epäsuorassa vuorovaikutuksessa
- kysyt asiaa ja sinulla tulee kokemus, että tulet väärinymmärretyksi kysymyksesi kanssa – kerta toisensa jälkeen, vaikka miten yrität sanasi asetella
- keskustelun toinen osapuoli tai muut osapuolet närkästyvät tai reagoivat tunteella tai tunteettomuudella
- keskustelu on monen yksilön monologia samassa tilassa ollen
- keskustelun jälkeen voit olla hämmentynyt, vihainen tai ihmeissäsi keskustelun monista eri viesteistä
- keskusteluissa esim. äänensävy tai kehonkieli kertoo muuta kuin sanat
- keskustelun jälkeen pohdit, mistä oikeastaan keskustelittekaan, sillä ette päätyneetkään keskustelemaan ehkä siitä asiasta, jota kysyit vaan jostakin ihan muusta asiaa sivuten
- keskustelun jälkeen paikalla olleet osapuolet voivat olla erimielisiä siitä, mistä oikeastaan on keskusteltu
Näin turvaat omalta osaltasi keskustelun pysymisen siinä aiheessa, josta olette sopineet keskustelevanne:
- Sopikaa selkeästi se asia, josta keskustelette
- Pitäydy sopimassanne asiassa, palauta keskustelu tarvittaessa kerta toisensa jälkeen sovittuun aiheeseen.
- Älä hyväksy syytöksiä tai muita epämiellytäviltä tuntuvia kommentteja nielemättä.
- Pyydä toista kertomaan, mikä saa hänet sanomaan näin. Mitä hän ajattelee ja tuntee, että hän tulee sanoneeksi näin. Tämä tarkoittaa, että ulkoistat asian siten, ettei se pääse ihosi alle.
- Kerro, miten näet tilanteen ja mitä se sinussa herättää. Näin autat itseäsi olemaan provosoitumatta toisen tunteista ja sanoista.
- Jos toisen reaktio on vahva, kerro mitä se saa sinussa aikaan. ’
- Älä odota dialogia. Mutta pitäydy silti omalta osaltasi dialogin mallissa. Annat toiselle mahdollisuuden dialogiin, vaikka keskustelu pysyisikin molempien monologina. Ja vaikka toinen osapuoli ei siihen tarttuisi, niin sinä luot itsellesi suojaa manipulaation mahdollisuudelta .
- Näe toisen tunteet hänen tunteinaan.
- Näe toisen sanomiset viestinä hänen ajatusmallistaan ja tunteistaan.
- Tunnista omat tunteesi ja erota ne toisen tunteista.
- Tiedä, kuka sinä olet ja mitä ajattelet.
On tärkeää, että tunnistat omat hyvinvointisi rajat ja luot itsellesi tarvitsemasi hyvinvointisi tilan. Se tarkoittaa rajojen asettamista ihmisille, jotka ovat rajattomia ja rikkovat ympärillään olevia ihmisiä sanoillaan. Rajojen asettamiseen sinulla tulee olla sisäinen lupa itseltäsi. Ja jotta voit sen luvan löytää, sinun tulee ensin nähdä itsesi arvokkaana. 
Blogitekstin kirjoittaja Ritva Huusko Perhepsykoterapeutti, MSc Sairaanhoitaja, psyk. Täydennyskoulutukset: Kiikku -vauvaperhetyöntekijä ja Solmuja parisuhteessa ryhmänohjaaja
