Omanarvontunto on itsetunnon perusta. Hyvää itsetuntoa ei voi saavuttaa ilman tervettä omanarvontuntoa. Terve omanarvontunto perustuu yksilön sisäiseen kokemukseen, että on hyväksytty ja rakastettu omana itsenään. Epäterve omanarvontunto perustuu suorittamiseen ja ulkoisiin tekijöihin.

Terve omanarvontunto on kuin vakaa kallio, jolle rakentaa elämää. Vastoinkäymisiä kohdatessa se kantaa, sekä elämän mielekkyys ja hallinta pysyy.

Terve omanarvontunto

Terve omanarvontunto on kuin vakaa kallio, jolle rakentaa elämää. Vastoinkäymisiä kohdatessa se kantaa, sekä elämän mielekkyys ja hallinta pysyy.

Hyvä omanarvontunto näkyy siten, että yksilöllä on sisäinen lupa asettaa omat hyvinvointinsa rajat. Hän ei suostu tulla kohdelluksi siten, että hänen hyvinvointinsa vaarantuu. On sisäinen lupa asettaa rajoja omaa hyvinvointia turvaamaan.  Työssä työsuoritteissa ja työyhteisössä, sekä vapaa-aikana läheisten, ystävien ja tuttavien sekä tekemisten osalta.

Terve omanarvontunto on itsensä ja muiden kunnioittamista dialogisessa vuorovaikutuksessa. Mutta se on myös sisäistä lupaa tehdä yksilöllisiä päätöksiä, mikäli dialogia ja kunnioittavaa vuorovaikutusta ei löydy.

Epäterve omanarvontunto

Epäterve omanarvontunto on riskitekijä mm. uupumukseen, kun omaa arvoa joutuu etsimään loputtomasti työsuoritteista. Se on riskitekijä myös erilaisiin (muihin) riippuvuuksiin.

Jos itseään ei näe arvokkaana, ihanana ja tärkeänä omana itsenään, voi tulla kohdelleeksi itseään huonosti, ilman että edes huomaa tekevänsä niin. Tai voi antaa muiden ihmisten kohdella itseään huonosti, kun ei näe, että ansaitsisi tulla kohdelluksi paremmin.

Työelämässä huono omanarvontunto paljastuu usein siten, että yksilö uhraa itsensä työlle. Perhe-elämässsä tämä näkyy näkymättömyytenä. Yksilö ei osaa eikä uskalla olla näkyvä omien tunteidensa ja tarpeidensa kanssa, vaan tekee asioita muita miellyttääkseen.

Näennäisen hyvä itsetunto

Itsetunto voi olla näennäisesti hyvä. Mutta jos omanarvontunto ei perustu siihen, että riittää omana itsenään, ilman suoritteita se on vain näennäisesti hyvä. Näennäisen hyvä itsetunto perustuu aina ulkoisiin tekijöihin: materiaan, saavutuksiin, statukseen tai suorittamiseen.

Näennäisen hyvää itsetuntoa pitää jatkuvasti tukea niillä keinoilla, joilla on oppinut todistamaan itselleen, että on hyvä ja kelpaa. Se voi olla esimerkiksi loputonta kouluttautumista, ja siltikin kokee olevansa epäpätevä tai vaillinainen.

Hyvä itsetunto luo sisäisen luvan ja tilan pitää omat hyvinvoinnin rajat

Aito, hyvä itsetunto on elämistä ja olemista levosta käsin. On sisäinen tieto ja kokemus, että riittää ja kelpaa juuri omana itsenään. On vapaa valitsemaan, mitä suorittaa ja miten. Hyvä itsetunto on itsen ja muiden kunnioittamista. Rajoja on lupa asettaa, vaikka joku siitä mielensä pahoittaisikin.

Omanarvontunto on itsetunnon perusta. Terve omanarvontunto ja sitä kautta muodostunut hyvä itsetunto vapauttaa elämään elämää, jota haluaa elää, ja jossa on hyvä olla. Yksilö on sisältäpäin ohjautuva, joka kykenee dialogiseen vuorovaikutukseen verkostonsa kanssa. Se suojaa manipulaatiolta ja uupumiselta.

Jos haluat oppia lisää omanarvontunnosta ja sen vaikutuksesta elämään, klikkaa itsesi sähköpostilistallemme. Olen kirjoittamassa aiheesta kirjaa nimellä ”Omanarvontunto – Kuinka rakentaa onnellinen ja tasapainoinen elämä, omia hyvinvoinnin rajoja kunnioittaen”. Kirja julkaistaan 1.10.2021. Sähköpostilistalla ollesssasi saat viikkokirjeen aiheeseen liittyen 14.10.2021 saakka, sen jälkeen viikkokirjeestä tulee kuukausikirje. 

Lisäksi lanseeraamme 1.10.2021 verkkokurssin Omanarvontunto. Kirja ja verkkokurssi ovat sisällöltään samansuuntaisia, kirja toki käsittelee aihetta laajemmin. 

Sähköpostilistalle kirjautuessasi saat liittymislahjana 5 -sivuisen Omanarvontunto oppaan. Sähköpostilistalla et sitoudu mihinkään ja voit milloin tahansa klikata itsesi sieltä pois. Jokaisessa viikkokirjeessä on linkki, josta saat tilauksen lopetettua niin halutessasi. 

Blogitekstin kirjoittaja:

Ritva Huusko

Perhepsykoterapeutti, MSc

Toimitusjohtaja