Näin ennaltaehkäiset uupumuksen

Uupumuksen oireita kokee ajoittain noin neljännes työikäisistä väestössämme. Uupumuksen syntyminen on monen tekijän summa. Elämän tasapaino, fyysinen ja psyykkinen terveys, vuorovaikutussuhteet kotona ja työpaikalla, yksilön historia ja persoonan ominaisuudet sekä erilaiset elämäntilanteet ovat työuupumuksen osatekijöitä.

Näe itsesi tärkeänä

Miten voisi itse vaikuttaa siihen, että ei uuvu? Ensimmäinen ja tärkein suojaava tekijä on, että näet itsesi tärkeänä. Niin tärkeänä, että sinusta kannattaa pitää todella hyvää huolta. Fyysisesti ja henkisesti.

Tunnista hyvinvointisi rajat ja pidä ne

Omat hyvinvoinnin rajat tulee oppia tunnistamaan ja pitämään. Sinun tulee tunnistaa ne asiat, jotka syövät hyvinvointiasi. Ja kun olet ne tunnistanut, niin sinulla tulee olla sisäinen lupa, että voit hyvinvoinnin rajasi asettaa ja pitää. Eli oppia sanomaan ei, kun sinun hyvinvointisi sitä tarvitsee.

Vuorovaikutussuhteet kotona

Ovatko perhe- ja parisuhteen asiat kunnossa kotona? Kuormittaako huoli jostakusta läheisestäsi? Vai onko jonkun tai joidenkin kanssa jatkuvaa vuorovaikutuksen hankaluutta, joka syö voimiasi.

Omien rajojen asettaminen ja pitäminen – kun ne ensin oppii tunnistamaan ja saa itseltään sisäisen luvan asettaa rajat – auttaa sinun omien voimavarojen turvaamisessa.

Kelan tukema perhe- ja pariterapia on paras ulkopuolisen avun muoto tällaisessa tilanteessa. Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta voi saada lyhytaikaista apua.

Vuorovaikutussuhteet töissä

Onko työpaikan ilmapiiri kunnossa, vai onko siellä joku tai jokin vuorovaikutuksessa, joka syö voimiasi? Oletko sinä ainoa, joka voi pahoin, vai onko teitä monta muutakin ehkä. Harvoin työpaikalla vain yksi voi pahoin, jos pahoinvointi on työpaikkaperäistä.

Kuulostele, juttele työkavereidesi kanssa työssäjaksamisesta. Pyytäkää työnantajalta työnohjausta joko ryhmänä tai yksilönä. Jos useampi voi pahoin, on ryhmätyönohjaus, ilman esimiestä, suositeltava vaihtoehto työssäjaksamisen tukemisessa.

Jos tilanne on kovin tulehtunut työterveydestä kannattaa pyytää apua itselle ja pyytää, josko heiltä voitaisiin olla mukana auttamassa asioiden selvittämisessä ensi alkuun.

Työn mitoitus ja kuormittavuus

Monessa työpaikassa työn määrä työntekijää kohden on epäinhimillisen kuormittava. Mitä vastuuntuntoisempi ja kiltimpi olet, sitä todennäköisemmin sinulle kertyy töitä liian kanssa.

Tässäkin pätee omien rajojen asettaminen. Tunnustele, löydä mikä on sinulle sopiva työn määrä. Opettele sanomaan ei, eli pitämään hyvinvoinnin rajasi. Alkuun se tuntuu hankalalta, mutta koko elämän mittakaavassa se on erittäin kannattava taito opetella.

Työnohjauksen avulla voit(te) pohtia työn mitoitusta ja kuormitusta ja niiden vaikutuksia jaksamiseen. Kela tukee myös yksilöpsykoterapiaa työssäjaksamista tukemaan.

Yksilön historia

Jokaisella on oma historiansa. Joku on saanut osakseen onnellisen ja tasapainoisen lapsuuden ja vapauden elää omana itsenään. Joku toinen on joutunut kasvamaan henkisen ja/tai fyysisen kaltoinkohtelun ja heitteillejätön varjossa. Silloin ei ole saanut oppia pitämään itsestään sellaisenaan kuin on, vaan elämän alku on ollut omanlaisensa selviytymistaistelu vallitsevissa oloissa.

Varhaiset kiitymyssuhteet eli onko elämän alku ollut turvallinen vai turvaton, vaikuttaa myös aikuisiällä jaksamiseen. Turvallisessa ympäristössä rakastettuna kasvanut on saanut käydä ikätasoiset kehitysvaiheet lapsena, aikuisten turvaamana. Turvattomassa vuorovaikutussuhteessa kasvanut joutuu käymään omaa kasvuprosessiaan aikuisiällä.

Eli se henkinen kasvuprosessi, joka lapsen eri kehitysvaiheisiin kuuluu, häiriintyy turvattomassa kiintymyssuhteessa.  Tällöin kasvu tapahtuu aikuisena, kun riittävän turvallinen ja tasainen arki ja ihmissuhteet ovat läsnä elämässä.

Historiassa opitut normit määrittävät kuinka vapaa yksilö on elämään omana itsenään ja valitsemaan itse omat valintansa. Jos kasvuympäristö sekä yhteisö sen jälkeen on asettanut tiukat normit, joita se myös valvoo, on yksilön vaikea saada sisäistä lupaa elää oman näköistä elämää. Ja tämä tuo kuormitusta yksilön hyvinvoinnille.

Persoonan ominaisuudet

Jokainen on oma yksilönsä. Se mikä toiselle on kuormittavaa, on toiselle hauskaa ja päinvastoin. Joku tarvitsee aivan pienestä pitäen enemmän turvaa kuin taas toinen on peloton seikkailija. Yksi on rauhallinen ja toinen koko ajan liikkeessä oleva sähikäinen.

Opi tuntemaan ja hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet. Sinä olet hyvä jossakin ja pidät mistä pidät. Anna itsellesi lupa nauttia niistä asioista, joista nautit. Ja lupaa itsellesi myös olla pitämättä asioista, joista et pidä.

Olisiko jopa mahdollista delegoida tehtäviä tai jättää jotain tekemättä? Onko sinulla sisäistä lupaa siihen? Vai tuntuvatko nuo aivan mahdottomilta asioilta edes ajatella? Se mitä vastaat kertoo sinusta jotain. Kuuntele, mitä se sinulle sinusta kertoo.

Erilaiset elämäntilanteet

Elämän alku ja taival johonkin tiettyyn pisteeseen on voinut olla hyvää. Sitten on tapahtunut jotain elämää mullistavaa. Oma tai läheisen sairastuminen, onnettomuus, yllättävä kuolemantapaus, työttömäksi joutuminen. Jotain, johon ei ole voinut varautua. Tällaiset elämäntilanteet ovat kuormittavia. Hyvinvointia syöviä.

Yllättävät elämäntilanteet ovat kriisejä. Jos sinusta tuntuu, että tarvitset apua kriisistä selviytymiseen, anna itsellesi lupa pyytää ja hakea apua. Muunmuassa kuntien kriisikeskuksiin pääsee nopeallakin varoajalla ja kriisikäyntejä saa yleisimmin maksimissaan 5 kertaa.

On tärkeää tunnistaa omat hyvinvoinnin rajat. Ja toimia niitä kuunnellen. Kun toimit itseäsi kuunnellen ennaltaehkäiset uupumista kaikkein tehokkaimmin. Joten opi tuntemaan itsesi ja se, mikä sinua kuormittaa ja mitkä asiat tuovat sinulle voimia.

Ritva HuuskoBlogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko

Perhepsykoterapeutti, MSc

Sairaanhoitaja, psyk.

Täydennyskoulutukset: Kiikku -vauvaperhetyöntekijä ja Solmuja parisuhteessa -ryhmänohjaaja