Lähisuhteen vuorovaikutusmallin muuttaminen turvalliseksi turvaa loppuelämän hyvinvointia. Kuulostaako isolta muutokselta? Ehkä jopa mahdottomalta?

Lähisuhteiden vuorovaikutusmalli joko turvaa tai syö hyvinvointisi. Kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus lisää voimavaroja. Kriittinen ja kaltoinkohteleva vuorovaikutus syö voimavaroja. 

Turva koostuu monesta pienestä asiasta. Pienellä muutoksella voi olla yllättävän iso vaikutus. 

Sinä olet elämäsi tärkein henkilö. Vain sinä elät sinun elämääsi. Sinun kohdallasi kaikki lähtee sinusta. Elämäsi valinnat vaikuttavat hyvin- tai pahoinvointiisi. Vain sinä olet vastuussa elämästäsi ja hyvinvoinnistasi.

Jos pohdit, mitä itsensä rakastaminen oikeastaan edes on, katso videoni ”Itsensä rakastaminen”.

Kun löydät aidon itsesi rakastamisen, johon liittyy itsensä ja omien rajojen kunnioittaminen, löydät myös aidon ja tasapainoisen rakkauden. Rakkaus rakentaa hyvää elämässämme. Jos rakkauden nimissä rikotaan ihmistä, se ei ole rakkautta. Silloin joku muu asia on naamioitu rakkaudeksi.

On myös mahdollista, että traumaattiset elämäntapahtumat ja lapsuuden turvattomat kiintymyssuhteet ovat vaikuttaneet parisuhteen osapuolissa siten, että rakastamisen tahdosta huolimatta kumpikaan tai jompi kumpi parisuhteen osapuolista ei koe olevansa rakastettu. Eli rakastamisen tahtotila ei välity pari- ja perhesuhteissa toiminnan tasolla. 

Turvaako lähisuhteesi hyvinvointiasi?

Ihmissuhde voi olla turvallinen tai turvaton. Halusimme tai emme lapsuuden kiintymyssuhteet ohjaavat valintojamme. Sattumanvaraiselta tuntuva ohjautuminen ihmissuhteissa tai mieltymys johonkin, paljastuu hyvin usein kiintymyssuhteiden toistamiseksi.

Voimme yrittää tietoisesti välttää juuri samanlaista, mitä olemme saaneet osaksemme ja pyrimme valitsemaan vastakohdan. Tietynlainen tuttuus ja turvallisuus suhteessa juontaa juurensa lapsuuden kiintymyssuhteisiin. Ne ovat luoneet ”normaalin”, jossa tuntee olonsa kotoisaksi. Videoltani ”Minuksi kasvamisen teemoja” kohdasta 1.10- voit katsoa lisää asioista, jotka ohjaavat valintojamme varsinkin ihmissuhteiden osalta.

Ihmiset toimivat toisilleen peileinä. Omanarvontunto ja minäkuva muodostuvat vuorovaikutuksessa. Hyväksyntä ja rakkaus ovat hyvän omanarvontunnon ja itsetunnon perusta.

Turvallisuus koostuu henkisestä ja fyysisestä turvasta

Turvallisuus ja turvattomuus pitävät sisällään sekä henkisen että fyysisen käyttäytymisen. Monesti ajatellaan, että turvattomuus muodostuu vain fyysisen kaltoinkohtelun yhteydessä.

Turvattomuutta luo myös henkinen kaltoinkohtelu. Sitä ovat vaillejääminen, puhumattomuuden ilmapiirissä sekä ilkeät ja kovat sanat tai toisen henkilön kohtuuttoman suurelta tuntuva, pelottavaksi koettu tunnereaktio. Nämä asiat luovat turvattomuuden ilmapiiriä.

Pitäydyn tässä blogitekstissä tarkastelemaan pelkästään sanojen tai puhumattomuuden tuomaa turvallisuutta ja turvattomuutta vuorovaikutussuhteissa.

Tasapainoinen suhde on turvallinen ihmissuhde

Tasapainoisia ja rakastavia ihmissuhteita elämässään kokeneilla, on suurempi todennäköisyys löytää turvallisia ihmissuhteita elämäänsä. Niitä osaa kaivata. Ihmissuhteisiin ja ihmisiin on oppinut luottamaan, niihin uskaltaa ja haluaa sitoutua. Yksilönä. On luottamus siihen, että suhteessa saa olla se joka on.

Suhteen alun huuman ja symbioosin uskaltaa antaa muuttua, vaihe vaiheelta. Läheisyyttä voidaan menettää välillä. Sen huomaaminen saa aikaan molempien tahtotilan ja työskentelyn läheisyyden uudelleen löytämiseksi. Vuosien varrella suhde kypsyy kahden aikuisen ystävyyden täyteiseksi rakkaudeksi, joka on entistä syvempi ja turvallisempi.

Turvallisessa ihmissuhteessa ihmisten välillä perusoletuksena on yksilön rajojen kunnioittaminen. Läheisten ihmisten kanssa voidaan kokea aitoa läheisyyttä. On lupa olla juuri se joka on. On rakastettu juuri sellaisenaan kuin on. Yksilöllä on vapaus tehdä valintoja pelkäämättä.

On vapaa kukoistamaan, olemaan paras versio itsestään. Hyvässä suhteessa halutaan ylläpitää hyvinvointia. Asioista osataan puhua ja kohdata tunnetasolla. 

Hajoittava suhde on turvaton suhde

Hajoittavissa ihmissuhteissa, on vaikea luottaa ihmisiin ja suhteiden turvallisuuteen. Ihmissuhteet ovat voimia syöviä. Välillä on hyvää ja ihanaa, välillä todella raskaita hetkiä ja jaksoja. Taivas ja helvetti vuorottelevat.

Läheisyys hiipuu pintapuoliseksi. Vaihtelevat tilanteet ja reaktiot saavat olemaan varuillaan. Varuillaan ollessa, yllättävät tilanteet voi ennakoida paremmin. Yksilö ei voi kukoistaa. Hänen aikansa ja energiansa menee tasapainon löytämisessä ja sen ylläpitämisen yrityksessä.

Kaikki voi olla myös tasaisen samanlaista, aina. Arki ja pyhät sujuvat tietyllä kaavalla. Riitoja ei ole. Eikä puhumista. Ihmiset elävät saman katon alla, arki pyörii. Läheisyys on vierasta. Saman katon alla elää toisilleen vieraita ihmisiä. Tilanteet on helppo ennakoida. Mitään yllättävää ei tapahdu, joten ei tarvitse olla varuillaan.

Näennäisesti kaikki on kunnossa ja tasapainossa. Tunneyhteys puuttuu, kaikki muu on kunnossa. Tämä välttelevä malli tuhoaa ihmistä siksi, että hän jää tarpeineen ja tunteineen näkymättömäksi. Hänelle ei muodostu lupaa olla se, joka hän on. Hän ei saa kukoistaa parhaana versiona itsestään, koska häntä ei ole autettu eikä auteta löytämään itseään.

Omanarvontunto ja itsetunto rakentuvat hataralle pohjalle. Yksilön arvo muodostuu yleensä suoritteista näissä malleissa. Hän saa arvostusta osakseen, kun hän on tietynlainen. Ympäristö ja sen normit sanelevat yksilön arvon suoritteiden mukaan.

Uudenlaisen mallin rakentaminen

Kun vanha malli on osoittautunut tyytymättömyyttä tuovaksi ja toimimattomaksi, uuden mallin voi opetella. Toki se vaatii paljon työtä, paneutumista ja ottaa aikansa muodostuakseen.

Uudenlaisen mallin luominen mahdollistaa hyvinvoinnin ja tasapainon lisääntyvmistä. Raskaalta tuntunut yhteiselo alkaa tuntumaan hyvältä ja turvalliselta. Se tuo voimia, sen sijaan että se söisi kaikki.

Uudenlaisen vuorovaikutusmallin rakentamiseen tarvitsee kumppanin ja koko perheen yhteistyön, jotta siitä rakentuu kaikille osapuolille toimivin. Uutta mallia voi lähteä rakentamaan myös yksi perheenjäsen ensialkuun. Tällöin tarkoitus on saada työskentelyn myötä kumppani ja muu perhe huomaamaan mallin muutoksen tuoma hyöty.

Jos kumppani ei suostu lähtemään lainkaan mukaan työskentelyyn, on suuri riski parisuhteen päättymiseen. Jos toinen parisuhteen osapuoli jää yksin tekemään töitä parisuhteen ja perheen hyvinvoinnin eteen, parisuhteen läheisyys katoaa yleensä lopullisesti. Yhdessä hyvinvoinnin eteen työskentely luo suhteeseen toivoa, luottamusta ja läheisyyttä.

Entä jos rakentavista ja turvallisista ihmissuhteista ei ole kokemusta?

Silloin kannattaa lähteä liikkeelle itsensä tuntemaan oppimisesta ja kuuntelemisesta. On tärkeää oppia ymmärtämään edes hieman omia ydintarpeita ja rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Sinulla on lupa olle se joka olet. Ja olet arvokas juuri siksi. Jos ympärilläsi ei ole ketään sellaista ihmistä, jonka kansa koet tulevasi hyväksytyksi omana itsenäsi, terapia on silloin varmin paikka päästä kasvun alkuun. Terapeutin tehtävä on olla ehjä peili, josta näet itsesi hyväksyttynä ja rakastamisen arvoisena.

Blogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko
Perhepsykoterapeutti MSc
Sairaanhoitaja, psyk.
Täydennykoulutuksia:
Vaavi -vauvaperhetyö
Solmu -parisuhde ryhmänohjaaja