ADHD voi tuoda kuormaa perhe-elämään. Vanhemmilla, joilla on ADHD voi olla vaikeuksia

  • unohteluissa
  • impulsiivisuudessa
  • matalassa turhautumisen sietokyvyssä
  • mielialan vaihteluissa
  • levottomuudessa

ADHD piirteiden haaste vanhemmuuteen

Nämä piirteet voivat tehdä johdonmukaisuuden ylläpitämisestä haastavaa. Vanhemmat saattavat tarjota lapsilleen vähemmän tai laadultaan vaihtelevaa valvontaa ja olla vähemmän taitavia luovassa ongelmanratkaisussa. Ongelmia voidaan käsitellä toistuvasti samalla tavalla sen sijaan, että keksittäisiin uusia tehokkaampia tapoja käsitellä tilanteita. ADHD voi myös tehdä joustavuudesta vaikeaa vanhemman jumiutumisen vuoksi.

ADHD jumiutuminen, jota kutsutaan myös hyperfokusoitumiseksi, tarkoittaa sitä, että henkilö keskittyy niin intensiivisesti johonkin tehtävään tai aktiviteettiin, että hänellä on vaikeuksia siirtyä pois siitä tai vaihtaa toiseen tehtävään. Siirtymisen vaikeus voi näkyä vanhemmuudessa sekä ajatusmallista toiseen siirtymisen että tekemisen muutoksen haasteena.

Jumiutuminen voi olla ongelmallista, kun se häiritsee päivittäisiä rutiineja, työtä tai opiskelua. Esimerkiksi henkilö saattaa uppoutua tietokonepeliin tai johonkin mielenkiintoiseen projektiin niin, että unohtaa syödä, nukkua tai hoitaa muita tärkeitä tehtäviä. Tai vanhemmalla voi olla joku ajatusmalli, josta hänen on vaikea ellei mahdoton ajatella ja kuulla toisen erilaista tapaa ajatella ja nähdä asiaa. Tämä piirre luo konflikteja vanhemman ja lapsen välille lapsen kasvaessa ja alkaessa muodostaa omaa ajattelu- ja toimintamalliaan eri tilanteissa.

ADHD:n jumiutumisen helpottamisen strategioita

  • Ensin tulee tehdä tietoinen päätös, että haluaa toimia rakentavammalla tavalla: Ei riitä vain ajatus tai sen sanominen, että olisihan se hyvä toimia toisin. Tämän jälkeen on mahdollista ottaa käyttöön käytännön työkaluja.
  • Ajankäytön hallinnan työkalut: Käyttämällä ajastimia, hälytyksiä ja suunnitelmia henkilö voi asettaa rajat sille, kuinka kauan hän keskittyy yhteen tehtävään.
  • Päivän ohjelman suunnittelu etukäteen: Päivän ohjelman ollessa vain ajatustasolla, voi tehtävästä toiseen olla haasteellisempaa. Kun päivän rakenne on selkeästi esillä kalenterissa tai päätettynä mielessä, on tekemisestä toiseen siirtyminen helpompaa.
  • Taukojen suunnittelu: Säännölliset tauot auttavat estämään liiallisen keskittymisen ja auttavat henkilöä siirtymään uusiin tehtäviin.
  • Tehtävien pilkkominen: Suurten tehtävien pilkkominen pienempiin osiin voi auttaa henkilöä siirtymään helpommin tehtävästä toiseen. Liian isot asiakokonaisuudet voivat tehdä siirtymän hankalaksi, kun on vaikea päättää mistä laidasta tehtävää olisi hyvä aloittaa.
  • Rutiinien luominen: Säännölliset rutiinit voivat auttaa henkilöä pysymään tehtävissä, jotka vaativat siirtymistä toiseen toimintaan. Rutiinin opettelu ottaa aikansa ja voi turhauttaa, mutta kun asioista on tullut rutiineja niiden tekemisen aloittaminen sujuu vähemmin ponnisteluin.
  • Armollisuuden opettelu sekä itseä että toisia kohtaan: On tärkeää oppia kuuntelemaan muiden mielipiteitä ja osoittamaan niitä kohtaan arvostusta ja kunnioitusta. Jokaisen mielipide on yhtä tärkeä ja arvokas. Oman mielipiteen ja tekemisen tavan tunnistaminen omaksi tavaksi ja toisten tavan kunnioittaminen helpottaa ajatusjumeista pääsyä.

On tärkeää, että henkilö, jolla on ADHD, saa tukea ja ohjausta näiden strategioiden käyttöönotossa. Joskus myös ammattilaisen, kuten psykologin, psykoterapeutin, erityisopettajan ja perhekuntoutuksen apu voi olla tarpeen. Perheterapiasta voidaan ammentaa apua perheen vuorovaikutussuhteiden toimivuuteen sekä rutiinien opetteluun.

Toki vanhempi, jolla on ADHD voi olla myös hyvin luova ongelmanratkaisussa, mutta seuraavan kerran tilanteen toistuessa toimintamalli on unohtunut. Looginen, kerta toisensa jälkeen samanlaisen toimintamallin toistaminen voi olla haasteellista ja jopa tylsää ADHD persoonalle. Lapsi taas tarvitsee miljoona samanlaista toistoa oppiakseen, joten lapsen kannalta on haasteellista, jos toimintamalli muuttuu kerrasta toiseen. Lapsen kasvua ja kehitystä tukee tutut ja turvalliset, samanlaisina toistuvat hyvät rutiinit.

Esimerkkejä vanhemman ADHD haasteista

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ADHD-hoito lapsille on usein vähemmän tehokasta, kun yksi tai molemmat vanhemmat kärsivät myös ADHD:sta. Tämä voi johtua siitä, että vanhemman ADHD-piirteet voivat tehdä hoito-ohjeiden noudattamisesta vaikeampaa. Esimerkiksi lapsen lääkityksen muistaminen ja antaminen voi olla haastavaa ADHD:ta sairastavalle vanhemmalle.

Kun vanhemmalla on diagnosoimaton tai hoitamaton ADHD, vanhemmuuden stressi voi olla vieläkin kuormittavampaa. Jokapäiväisen toiminnanohjauksen häiriöt voivat vaikeuttaa sekä vanhempien että lasten selviytymistä. Lapsi tarvitsee arjessa vanhemmalta toiminnanohjausta, mutta jos vanhemman omassa toiminnanohjauksessa on isoja haasteita, hänen on vaikea opettaa sitä lapselle. On tärkeää, että sekä lapsi että vanhempi saavat diagnoosin ja tukea, jotta perheenjäsenet voivat ymmärtää kohtaamiaan haasteita ja aloittaa tehokkaat hoitokeinot.

Blogitekstin kirjoittaja

Ritva Huusko

Perheterapeutti, psykoterapeutti